Tuonen Viisut 2007 13.4.-1.5.2007

HYS:n kevään 2007 salamurhaturnaus. Joka viimeksi laulaa, se parhaiten laulaa.

Tapahtumat

Pelaajat

Peli-info

Pelin asesäännöt

Peli turnaussäännöt



Palaute- ja palkintojenjakotilaisuus

Tuonen Viisujen palaute- ja palkintojenjakotilaisuus pidetään 8.5 klo 19 Kampin Teerenpeli ravintolassa (Olavinkatu 2). HUOM: Teerenpeli ravintoloita on Helsingissä kaksi: Kaisaniemessä ja Kampissa. Tilaisuus pidetään siis Kampin ravintolassa.


25.4 Lisäpeli: Poliisin sisäinen tutkinta

Koska peruspeli meni odotettua nopeammin on loppuajan käynnissä lisäpeli, jossa kaksi etsiväryhmää jahtaa toisiaan. Lisäpeli pisteytetään erillään varsinaisesta Tuonen viisut -turnauksesta. Alla ryhmät ja tämänhetkinen tilanne (punaiset kuolleita).

Supo: Lauri Torikka, Suvi Nurmi, Mika Mäkelä, Harri Hämäläinen, Meri-Tuuli Boberg, Miikka Hilke

Karhuryhmä: Esa Perkiö, Sami-P Hirvonen, Tapani Hopkins, Jesse Lankila, Miina Kajos


25.4 Murhamaster poissa käytöstä

Juuri sopivasti varsinaisen turnauksen päätyttyä Murhamasterin sessiotunnistukset lakkasivat toimimasta. Se on siis toistaiseksi poissa käytöstä ja lisäpeli hoidetaan sähköposti avustuksella.


23.4 Peli on päättynyt

Pelin toiseksi viimeinen murhaaja pidätettiin ja viimeinen murhaaja Aikuisten Oikeesti jäi vapaalle jalalle ilman etsintäkuulutusta. Peli on siis päättynyt.


23.4 klo 12.00 Chade Tuhotähti ei ehtinyt tehdä tuhojaan

Annastiina Riipola alias Chade Tuhotähti pidätettiin tänään iltapäivällä neljän etsivän toimesta. Odotamme lisätietoja tapahtuneesta.

Etsivä Torikka kertoo:

Hain aamulla virkamerkkini ja aseeni Kilon poliisiasemalta ja valmistauduin ensimmäiseen päivääni etsivänä. Ihan rutiininomainen pidätys, sanoivat ensimmäisestä keikastani, helppo homma. Syömme parini kanssa aamudonitsit ennen keskustaan lähtöä ja kertaamme kohteen aikataulua. Hänet pitäisi tavoittaa yliopistolta puolen päivän aikaan, selvä homma, heti matka toiseen kaupunkiin, kyseessä oli selvästi isompi keikka kuin minun annettiin ymmärtää, kun Helsingin poliisi pyytää virka-apua Espoosta.

Kämmeneni hikoavat kun saavumme yliopistolle, muutama poliisi lisää ilmestyy paikalle ja alamme pohtia strategiaa. Olen niin hermostunut, että missaan puolet palaverista ja olen luonnollisesti aivan pihalla. Yksi meistä asettuu ulos väijyyn, minun ja kahden muun jäädessä aulaan. Näen vilahduksen kohteesta, ja puristan Glockiani rystyset valkoisena, nyt se alkaa!

Kohde astuu sisään aulaan ja huomaa heti meidät. Hän pakenee täyteen naisten vessaan, jonka edustalle asetumme väijyyn välttääksemme siviiliuhrit. Pian kohde astuukin ulos vessasta suoraan eteeni ja tärisevällä äänellä annan antautumiskäskyn, Chade Tuhotähti antautukaa! Kohde ei tee vastarintaa, mutta samassa hikiset sormeni puristavat asetta liian tiukasti ja ammun vahinkolaukauksen häntä rintaan. Kaksi muuta etsivää yhtyy samassa tulitukseen ja kohteemme kaatuu maahan useiden luotien lävistäessä hänet. Eihän sen näin pitänyt mennä!

Etsivä Torikka

Etsivä Nurmi kertoo:

Viimeinkin

Minä ammun tämän luodin
Jos tahdot sä niin
Etsivän vangiksi jäät kahleisiin
Minä muuta en pyydä
Kuin henkesi vaan
Käännythän puoleeni
Antautumaan

Koska viimeinkin
Sinun vuorosi tulla jo täytyy
Aikani metsästin, paikkaani hain,
Annastiinaa etsin ja
Chaden viimein sain

Sinä paljon teit väärin
Moni tiesi myös sen
Siksi osias kanssasi vaihtaisi en
Näiden viikkojen jäljet
Näiden viikkojen jälkeen
Ne kertoo monen luoksesi
Matkansa tehneen

Siksi viimeinkin
Sinun vuorosi tulla jo täytyy
Viimeinkin jengimme vangitun tuo
Ruumiina toimeksiantajan luo

En ole ylpeä siitä
Että meni tää näin
Verilammikko päärakennuksen aulaan vain jäi
Vaan kun aseesta kiiltävät hylsyt tippuneet
Ei merkitse sanat vaan
Se mitä teet

Koska viimeinkin
Sinun vuorosi tulla jo täytyy
Aikani metsästin, paikkaani hain,
Annastiinaa etsin ja
Chaden viimein sain

Siksi viimeinkin
Sinun vuorosi tulla jo täytyy
Viimeinkin jengimme vangitun tuo
Ruumiina toimeksiantajan luo

- Etsivä Elwood / Nurmi

Etsivä Mäkelä kertoo:

Ensimmäisenä työnantona "siirtoni" jälkeen sain helpohkon pidätystehtävän. Kävelin rutiinimaisesti otollisimpaan odotuspaikkaan ja mitä näinkään. Kaksi ilmiselvää siviilipukuista kyttää seisoo aulassa. On se nyt saatana. He olivat jo havainneet minut, joten menin puhumaan mukavia ja kas, kolmas koppalakki liittyy vielä seuraamme.

Miksi kukaan ei kertonut minulle, kun minut "siirrettiin" tähän uuteen poliisipiiriin, että tämä piiri kuhisee kyttiä. Yhden tiesinkin olevan apajilla, mutta että _kolme_ muuta minun lisäkseni. Voi hyvää päivää, onko poliisilla todella näin paljon liikaa määrärahoja. Ei, tästä on tultava loppu - haluan tehdä työni yksin, rauhassa ja ilman moraalisia neuvonantajia.

Niinpä teen suunitelman. Tiedän heidän kaikkien olevan varsin liipasinherkkää tyyppiä, joten tämä on helppoa. Hienoinen mustamaalaus, kaverit ulos virasta ja minulle ylennys. Näin se toimii.

Se, mikä maailmaa todellä järkyttää on lehdistö. Niinpä päätän kuvata nauhalle koko operaation, kun nuo kolme ruojaa tappavat kohteemme ja vuodan videon lehdistölle. Voin jo sieluni silmissä nähdä lööpit:

"Kolme poliisia teloittaa rikollisen"

"Poliisit ampuvat pidätettyyn 34 luotia" (joista 10 on minun, mutta sitäpä ei kukaan videolta näe)

"Kaamea teurastus! Poliisit käyttäytyivät kuin eläimet!"

"Kansa kauhuissaan, kuinka poliisi voi menetellä näin?" (niin sanottu vakiomenettelyhän tuo, yleensä pidetään vaan huoli, että näitä ei kuvata videolle ja silminnäkijät pysyvät hiljaa)

Kansan painostuksesta myöhemmin nähdään: "Kolme poliisia menettää virkansa virkarikkeen vuoksi" Ja minä saan syödä donitsini taas yksin ja rauhassa.

-Etsivä Mäkelä

Video pidätyksestä

Etsivä Hilke kertoo:

Eipä aikaakaan, kun valtasin nuoren, fiksun ja komean Helsinkiläisen meteorologian opiskelijan ruumiin. Liityin heti paikalliseen rikollisuudenehkäisyjärjestöön, josta käsin voisin toteuttaa kostoni. Harmikseni joku oli kuitenkin jo ehtinyt ensin. Päätin jatkaa kokemuksellisia tutkimuksiani järjestön piirissä, joka tarjosi minulle lainmukaista tappo-oikeutta Annastiina Riipola -nimiseen rikolliseen.

Väijytykseen osallistui yhteensä 4 järjestön jäsentä, ja koko tilanne oli lopulta perin juurin ikävystyttävä. Tilanne oli vain groteski teurastus vailla jännityksen hiventäkään. Jätin järjestön pettyneenä sen mahdollisuuksiin, ja kuulin, että pian sen jälkeen järjestö hajaantuikin toimeksiantojen puutteessa.

Venäjän mafia sai palasen siitä, mitä minusta halusikin ja tämä lyhytaikaisempi tuttavani kaikessa kituliaisuudessaan enemmän kuin ansaitsi. Nyt olen vailla sitoumuksia mihinkään. Tästä on hyvä jatkaa omalle tielleen - elää ja tappaa itseään varten, ja haluamallaan intensiteetillä.

Au revoir, opérateur Sol Invictus (Miikka Hilke)

Uhri kertoo:

Kev ääni ei ollut helppo millään tavalla. Aluksi pommini tehot eivät laskelmistani huolimatta riittäneet kuin parin vaivaisen sormen irroittamiseen (Kiusa se on pienikin kiusa. Toivottavasti kohde käyttäytyi arvokkaan sormettomasti loppuun asti), eikä onni ollut myötä myöhemminkään. Vietin monta vuorokautta ilman suojaa, kun aseeni hajosi kesken lataustoiminnon enkä heti ehtinyt ostaa uutta. Toimeksiantajat turhautuivat tuloksettomuuteeni ja jouduin etsintäkuulutetuksi.

Tänään sade piiskasi minua kuin luodit konsanaan. Toivoin välttyväni enemmiltä tulituksilta, mutta toiveeni oli turha, niin kovin turha. Heti päästyäni yliopistolle huomasin tutut kasvot ihmismassan joukossa. Kyseessä oli Torikka, jonka olin arvellut olevan kiinnostunut menemisistäni. Hän huomasi selvästi minun tunnistaneen itsensä, ja pakokauhu valtasi minut. Jos vain hymyilisin, ja teeskentelisin olevani joku satunnainen hyvänpäiväntuttu, ehkä Torikka vielä arvelisi erehtyneensä? Mutta sitten näin hänet. Mäkelän. Siinä he seisoivat ritirinnan kuin vastaanottokomitea konsanaan. Kiirehdin tieheni edes tutkimatta sen tarkemmin kuinka monta muuta heidän joukkoihinsa kuului. Typeryyttäni suunnistin umpikujaan. Siellä mietin vaihtoehtojani. Tajusin, ettei niitä ollut. Jos halusin säilyttää henkeni, minun olisi antauduttava ehdoitta. Odotin, että vessasta poistuisi joku samalla avauksella. Yritin suojautua huppuuni piiloon ja paeta, mutta he olivat levittäytyneet ja piirittäneet minut täysin. Edelläni kulkeva nainen pelästyi kuultuaan miten antautumiskäsky kajahti käytävässä. Hän väistyi tieltäni. Minä nostin kädet ylös antautumisen merkiksi, mutta ilmeisesti kaunat olivat liian suuret minua kohtaan. Pian olin kuollut.


20.4 klo 11.20 Ruusunnuppu kuihtui Aikuisten Oikeesti

Jo kaksi murhaajaa väistänyt Sami-Pekka Hirvonen alias Rosebud kohtasi voittajansa, kun Aikuisten Oikeesti murhasi hänet tänään aamupäivällä..

Murhaaja kertoo:

Physicumin seinä on tavallista harmaampi tänään. Siirrän katseeni alemmas...

Kohteeni kävelee minua vastaan. Ei se, jota etsin hetki sitten muualta ja nyt täältä, vaan se toinen. Rosebud, jota matkantekoni näytti kiinnostavan, mistä taas en erityisemmin ilahtunut.

Päätän etsiytyä hetkeksi jonnekin, missä nupun olisi pysyttävä ainakin piikinmitan päässä. Physicumissa on kivaa - onhan siellä märkä, pyörivä kivipallo. Laahustan lopulta myös Exactumiin, jossa taas ei ole mitään nähtävää. Tiedän olevani myöhässä. On aika jättää tämä tieteen ihmemaa ja palata toiseen sellaiseen.

Äkkiä tajuan jonkun ilmestyneen vierelleni. Tämä Joku alkaa puhua minulle, eikä se ainakaan Kevätpörriäistä kauppaa. Paikallinen turistiopas Rosebud tiedustelee, että mahdankos kenties etsiä jotain, vai harrastanko hedelmätöntä pyörimistä huvikseni. Valmistauduin jättämään maailman parin sekunnin sisällä, mutta Rosebud olikin puhetuulella.

Tarkemmin tutkailtuani huomasin, että nuppuparan täytyi olla Substral-houreissa, sillä sen verran tolaltaan se oli. Kukkasenpentu vain levitteli kätösiään ja alkoi selittää jostain hämärästä yhteistyöprojektista. Uskalsin toivoa, että olisi samalla paljastanut työnantajansakin, mutta niin ei käynyt.

Sekavien tarinointien jälkeen nuppu kaivoi puhelimensa liikuttavan hitaasti esille. Tarkoitus oli, että kuuntelisimme Sealin biitsukan "Kiss From a Rose" ihka aitona midipiipityksenä (on kuulemma paras soittari ikinä). Kerta ei edes riittänyt, vaan Rosebud vaati encorea yhä uudestaan. Juujuu, miten vain. Käsittääkseni väittely tuossa tilassa olevan kanssa voi viedä terveyden...

Kun kappale alkoi viidennen kerran, päätin, että siinä oli tarpeeksi. Ruosteinen ase yskähteli masentavasti. Tältä etäisyydeltä on kuitenkin vaikea olla osumatta, ja liian tuttavalliseksi äitynyt Rosebuddy sai köhiä klorofylliä. Pöyhin vielä hetkisen nuhjaantuneita terälehtiä, joiden seasta löysin kasan Substral-ampulleja sekä oman kuvani.

Vuonna 1968 Euroviisujen Suomen karsinnassa neljänneksi sijoittui Irina Milanin laulelma "Pois kuihtuu ruusu kaunein". Saatan toivoa sen joskus Kansanradiosta muistollesi, hyvä Rosebud.

Ei ole helppoa,
Aikuisten Oikeesti

Uhri kertoo:

Tämä ruusunnuppu oli alussa kuten muutkin ruusujen nuput. Varttuessaan sen piikit kuitenkin kävivät muiden piikkejä terävimmiksi, kovemmiksi ja pidemmiksi. Näihin piikkeihin monet satuttivat itsensä ajan saatossa mihin nuppumme oli tyytyväinen.

Kuitenkin eräänä päivänä Exactumin pihalla, kun Ruusunnuppu oli taas aikeissa pistää ihmisiä hän päätti yrittää vetää piikkejään hetkeksi sisään ja olla kuten muutkin nuput. Hän oli nimittäin nähnyt toisen ruusun, sellaisen jolla saattaisi olla hetken aikaa yhteisiä intressejä ja unohtaen äitiruusunsa varoitukset lähestyi tätä piikit piilossa. Kauniine sanoineen hän ehdotti toiselle ruusulle erään henkilön pistämistä, niin jotta molemmat saisivat verta piikeilleen. Jätti kuitenkin sanomatta, että yhteistyön jälkeen oli nuppumme tarkoitus pistää myös ruusua.

Ajatus sai vastakaikua, mutta voi, nuppumme ei sittenkään puhkeaisi koskaan kukkaan. Sillä oli taivaan isä nähnyt tämän ajatuksissa kuoleman synnin -- 5. synnin, joka kuuluu "Ahneus". Niin sai kaunis ruusu päähänsä ajatuksen ampua muitta mutkitta Ruusunnuppu ja kerätä toimeksiannosta palkkio. Ruusunnuppu ei nimittäin ollut huomioinut mahdollisuutta, että hän saattaisi olla tämän nimenomaisen ruusun kohteena.

Ja laukaus lävisti Ruusunnupun, vielä puhkeamattomat punaiset terälehdet värjäsivät maan kauttaaltaan ja Ruusunnuppu alkoi kuihtua. Viimeisinä ajatuksina Ruusunnupun päässä kaikui opetus vanhasta spagettiwesternistä: "if you are going to shoot someone, then shoot, don't talk".

Taivaallinen henkiolento oli myös katsonut parhaaksi tehdä aukeasta paikasta täysin autio.

Rosebud

Pisteytys:

Murhaaja: murha 10p + raportti 2p = 12p

Uhri: raportti 2p = 2p


18.4 klo 21.50 Sir Elwoodin viimeinen viisu vie myös Tiibetin hautaan

Suvi Nurmi alias Sir Elwood ja Jenny Bjårs alias Tiibetti kuolivat molemmat myöhään keskiviikko-iltana, kun Bjårs yritti väijyttää Nurmen Espoossa.

Murhaaja/uhri kertoo:

Olin selvitellyt kohteeni, Suvi Nurmen, liikkeitä ja tutustunut hänen kotiseutuunsa. Tunsin hänen kulkureittinsä, ja olin valmis toteuttamaan toimeksiantajani pyynnön.

Olin asettunut väijytykseen suuren mustan auton suojiin. Uhrini oli määrä palata illan hämärtyessä kotiinsa. Odotellessani tutkin ohitse kulkevia ihmisiä, ja lueskelin saksankielistä kirjallisuutta. Hetken päästä odotteluni palkittiin ja näin kohteeni kävelevän suoraan minua kohti.

Tapahtumat eivät kuitenkaan menneet suunnitelmien mukaan. Huomasin uhrini silmistä, että hän oli nähnyt minut ja lisäksi lähistöllä oli muitakin ihmisiä. Lähdin seuraamaan. Uhrini vilkuili jatkuvasti taakseen, ja silloin arvasin paljastuneeni. Minun oli toimittava heti. Mutta juuri silloin näin uhrini juttelevan tuttavallisesti sivullisen kanssa. Ei tässä näin pitänyt käydä. En tiennyt pitäisikö minun ampua molemmat, vai odottaa vielä. Päätin ensin odottaa, mutta totesin sitten että nyt se on tehtävä, tai uhrini luikkisi pakoon. Otin aseeni esille ja ammuin. Mutta toimintani oli ollut liian empivää ja hidasta, sillä uhrini oli samalla hetkellä aloittanut tulituksen minua kohti. Välikohtaus päättyi, minusta tuli toinen uhri ja vain yksi silminnäkijä jäi todistajaksi näille tapahtumille.

Toimeksiantajani vihan kohde, euroviisujen ennakkosuosikki, oli näin saatu eliminoitua euroviisuista ja olin samalla todistanut olevani luottamuksen arvoinen, mutta millä hinnalla…

Jenny Bjårs alias Tiibetti kuittaa ja kiittää

Uhri/tappaja kertoo:

Viimeinen näytös

Matka kotiin, väsyttää
Tuntuu niin kuin joku katsois mua pidempään
Ja niin oudon tytön nään,
Kun parkkipaikkaa ylitän Hän lähtee perään, pysty aikomustaan
Ei kätkemään
Ja hän aseen kohottaa,
Aseen, joka syytää luotejaan

Nyt kun juhlat nää on aika lopettaa
Meille jää vain lasku
Jota kumpikaan
Ei pysty maksamaan

Oli tyylikäs, vaan lyhyt mun tie:
Ajaa takaa montaa suurta salamurhaajaa
Suunnitelmia rakentaa
Ja ne lyijyisellä kielellään
Luoti tämä nyt vie mennessään
Ja itse uudestaan ja uudestaan
Uudestaan mä oman aseen
Saan laukeemaan
Joka ikinen laukaus pohtien
Tämän luodin täytyy olla jo
Luoti viimeinen

Nyt kun juhlat nää on aika lopettaa
Meille jää vain lasku
Jota kumpikaan
Ei pysty maksamaan

Jää pihakadulle näky viimeinen
Mummo sitä katsoo
Talon viereisen
Ruumiit, hylsyt, verivanat rinnakkain
Sentään mukaani mä surmaajani sain
Eikä hän pysty enää nousemaan
Ei minustakaan ole muuhun
Kuin kuolemani kohtaamaan

Nyt kun juhlat nää on aika lopettaa
Meille jää vain lasku
Jota kumpikaan
Ei pysty maksamaan

- Sir Elwood

Pisteytys:

Murhaaja: murha 10p + silminnäkijä -2p + raportti 1p = 9p

Tappaja: itsepuolustus 5p + raportti = 2p = 7p


18.4 klo 17.45 Ruusu osoittautuu jälleen vaikeasti poimittavaksi

Rosebud onnistuu puolustautumaan jo toiseen otteeseen saman päivän aikana tällä kertaa häntä yritti listiä CIA:n agentti Meri-Tuuli Boberg alias Dancing Death Digitalis.

Murhaaja/uhri kertoo:

Päätin väijyä kohdettani, jonka epäilin perhesyistä rientävän suoraan töistä kotiin, tämän kotiovella. Aikaa minulla oli rajoitetusti, sillä olin luvannut hakea siskontyttöni tämän sirkustreeneistä (Notkeus on loistava taito, mikäli hän seuraa ammatillisia jälkiäni..) Suunnistin suoraan kohteeni kotirappuun todettuani, että rekvisiittana mukanani olleiden talvirenkaiden ja pölykapseleiden kanssa puuhaaminen niin pienellä pihalla tai kapealla kadulla olisi vain herättänyt kohteeni huomion. No, rappu oli tyhjä ja umpinainen, ja katsoin parhaaksi vaania kohdetta aivan tämän kotiovella, jossa toivoin hänen tarkkaavaisuutensa jo herpaantuneen (Kuinka vähän kohteestani tiesinkään!). Odottelin kaikkiaan n. tunnin, minä aikana kohteen vastapäinen naapuri ei huomannut, että häntä osoitettiin takaraivoon portaita noustessaan, ja kohteen vaimo säikähti ulostullessaan niin, että mainitsi asiasta kuulemma kohteelle puhelimessa (Tästä olen hieman katkera, sillä oma aviomieheni on saanut tiukan komennon olla paljastamatta minulle mitään omituista liikehdintää tai esinettä. Hän on nimittäin sen verran skarppi kaveri, että muuten tämä ammattimme vaatima alituinen valppauteni kärsisi hänen seurassaan ja koituisi varmasti turmiokseni. Tosin kuolemaa tehdessäni kuulin kohteeni totevan, että mitään mahdollisuuksia minulla ei silti olisi ollut, sillä hänen oli mielessään kartoittanut mahdolliset kolme parasta väijymestaa, ja tämä oli yksi niistä). No, eipäs mennä asioiden edelle..

Kellon ollessa n. 17.45 (jolloin olin päättänyt viimeistään poistua paikalta) alaovi kolahti ja minua tähdättiin aseella. Ehdin juuri väistää ja ampua takaisin, kun kohteeni vaihtoi paikkaa ja ampui eri kulmasta kohti. Siirryin puolimakaavasta asennostani makuulle ja ammuin vimmatusti, mutta luodinsiruja osui ohimooni (kohteellani olikin jo ilmassa räjähtäviä luoteja), ja kuolema tuli nopeasti. En ehtinyt edes katua eilistä siististi kurkkuun ampumalla suorittamaani sivullisen tappoa (Olisi varmaan pitänyt, sillä kaveri oli skrode ja saattaa olla Tuonelan porteilla vastassa). Eilen kylvin luotien lisäksi myös kukkasia, jotka tulevatkin koristamaan omaa hautaani.. Siirtyessäni hiljaksiin Ajasta Ikuisuuteen näin mieltä ylentävän näyn: tätinsä ammatista tietämätön kolmevuotias siskonpoikani juoksenteli pihallaan tyhjä ase kädessään ja tutkaili vielä sisällä innoissaan asekatalogia. Viimeiseksi näykseni näiltä taistelukentiltä jää, että Perheessäni kasvaa ammattini jatkaja.

Dancing Death Digitalis - Meri-Tuuli Boberg

Kohde/tappaja kertoo:

Päivän tapahtumista tuohtuneena olen palaamassa kotiini alkuillasta ja Euroviisuhihhulit saisivat jo riittää tälle päivälle, ainakin siksi aikaa että saan kahvia. Tapani mukaan lähestyn kotirappuani ase kädessä ja silmä tarkkana. Olisiko joku autojen välissä, ei sittenkään. Entäs roskakatoksessa, ei sielläkään. Ja sitten pahin, oma rappu, jossa ainakin omasta mielestäni olisi yksi parhaista paikoista. Katson läpi oven laseista enkä näe ketään välittömästi väijymässä joten uskaltaudun sisään. Vedän aseen taskustani ja lähden nousemaan rappuja katse koko ajan ylöspäin. Toiseksi ylimmässä kerroksessa valmistaudun nousemaan asennossa, joka pitää aikeet piilossa, mutta aseen ampumavalmiina ja antaa parhaan mahdollisen näkökentän(tätä piti miettiä hetki). Parin askeleen jälkeen ei vielä näy mitään, mutta sitten huomaan jonkun kyykkivän tasanteella. Kyykkivän! Pahin pelkoni toteutui juuri. Ase välähtää esiin, vedän pääni alas, ojennan aseeni ja ensimmäiset laukaukset lähtevät. Murhaaja ei onneksi osu, luoti menee yli, mutta oma laukaukseni tavoittaa vaan seinän. Pakenen alemmalle tasanteelle. Hetken hiljaisuus, murhaaja kysyy pilkallisesti mitä nyt tehdään. Vastaan laukauksin ja toivon osuvani joko suoraan tai kimmokkeella samalla kun väijyjän luodit tuhoavat rappukäytävääni. Viimein ylhäältä kuuluu kostea tömähdys ja tiedän osuneeni. Hetkisen odottelun jälkeen menen varovaisesti katsomaan ja huomaan ampuneeni Euroviisukiihkoilija Merituulen. Miten näin voi käydä. Merituulesta en olisi moista uskonut, mutta nyt ei ole oikea aika pohtia moista.

Vedän ruumiin nopeasti kellariin mistä se päätyy yön pimeydessä jokeen. Kerään hylsyt ja laitan alakerran ilmoitustaululle lapun, jossa kerrotaan betonin kovuuden määrittämisestä talossamme ja pahoitellaan mahdollisia reikiä rapun seinissä (nuo pitäisi paikata myöhemmin). Vedän syvään henkeä ja menen juomaan ansaitsemani kahvin.

Rosebud

Pisteytys:

Tappaja: itsepuolustus 5p + raportti 2p = 7p

Uhri: raportti 2p = 2p


18.4 klo 11.10 Kumpulan kauhu Jakob Creutzfeldt kohtasi voittajansa.

Hiljaiseloa viime päivinä viettänyt Rosebud joutui Lauri Torikan alias Jakob Creutzfeldtin murhayrityksen kohteeksi. Torikka sai ruusunnupusta kuitenkin vakavan lyijymyrkytyksen, kun hän yritti väijyttää Rosebudia Kumpulassa. Torikkaa jäi kaipaamaan ryhmä kristillisiä ekstrimistejä.

Murhaaja/uhri kertoo:

Tänään en tuntenut oloani turvalliseksi. Eilinen kokous oli saanut minut pelon valtaan. Saapuessani kokoukseen pöydässä istuu itse poliisipäällikkö ja kaksi etsivää, joista ainakin toinen oli raskaasti aseistettu, keskustelemassa parhaista tavoista saada murhaajat kiinni. Siihen seuraan sitten minä, kolmoismurhaaja, istuin, peläten joka hetki, että silminnäkijä oli kuitenkin ilmiantanut minut. Kuin ihmeen kaupalla selvisin hengissä kotiin, mutta tuurini oli kuitenkin lopussa.

Aamulla, löydettyäni jälleen mustan kirjakuoren, lähdin kohti Kumpulaa, tavoitteenani poistaa yksi este lisää voiton tieltä. Yritin väijyttää kohdettani, mutta jouduin itse väijytetyksi. Seuraa kiivas tulitaistelu, jossa laukaksia vaihdetaan kymmeniä. Seinät, ovet ja huonekalut ovat aivan seulana. Kohteeni on paremmassa suojassa raskaan panssarilasioven takana, jonka läpi luotini eivät lennä vaikka kuinka yritän. Itse väistelen niskaani satavia laukauksia tuolien ja pöytien taakse, jotka eivät kuitenkaan tarjoa riittävää suojaa. Reilusti huonompi asemani saa tilanteeni näyttämään epätoivoiselta. Yritän paeta paikalta ja kiertää kohteeni selän taakse alemman kerroksen kautta ja vetäydyn kohti portaita ampuen suojatulta. Viimeinen loikkani suojaan päättyy kesken ilmalennon tarkkaan yläviistosta ammuttuun laukakseen suoraan otsaani. Kummallista kyllä, tällä eeppisellä tulitaistelulla ei ollut yhtään silminnäkijää.

-Jakob Creutzfeldt aka Lauri Torikka

Kohde/tappaja kertoo:

Olin kuullut Kumpulan mäellä mellastavasta murhaajasta, jonka nimimerkkinsä perusteella täytyi olla päästään sekaisin. Juuri kävellessäni ulos eräästä Kumpulan lukuisista laboratorioista huomaan ulkopuolella aulassa istuskelevan tutunoloisen henkilön. Hänkö se on? Itselleni oli jo ehtinyt muodostua jonkinlaisia ennakko-odotuksia salaperäisen murhaajan suhteen, mutta Lauri Torikka, voisiko se olla?

Arvaan jo Torikan lukeneen sittenkin nimeni mustasta kirjekuoresta kun hän vetää esiin aseensa noustessaan tuolista. Itse en ollut sen hitaanpi ja Torikan luodit iskeytyvät edessäni oven panssarilasiin samalla kun oma tulitukseni silppuaa pari tuolia ja halkaisee pöydän. Torikka vetäytyy parempaan asemaan tulittaen samalla villisti ja lasipölyä silmissäni vastaan tulitukseen, sillä tiedän ettei häntä parane päästää likelle, saati sitten yrittämään uudelleen. Hylsyjen kerääntyessä lattialle puolin ja toisin laukausten vaihtaminen hidastuu molempien lippaiden tyhjentyessä.

Torikka alkaa katsella mahdollisuutta vetäytyä. En kuitenkaan luota hänen aseensa tyhjenneen kokonaan ja panttaan omiani, yhtä tai kahta viimeistä laukausta, en tiedä enää tarkaan. Torikka karkaa kohti rappusia ja syöksyn perään. Hänen viimeinen laukauksensa kilpistyy kaiteeseen samalla kun oma laukaukseni päälakeen löytää kohteensa kesken viimeisen hypyn kohti suojaa. Kuulen lähestyvien ihmisten ääniä ja poistun paikalta viimeisen vilkaisun paljastaessa taistelun jäljet.

Vahva lasitettu ovi on täynnä luodinjälkiä, kohdasta jossa seisoin ei näe enää läpi ja siinä on muutama puolireikä. Kolme tuolia silppuna, yksi pöytä kahtia haljenneena ja toinen rei'illä. Seinissä iskemiä, hylsyjä lattialla niin että joku vielä taittaa niskanssa kaatuessaan. Kerrosta alempana Torikka valuu lattialle. Kauheaa, pakenen.

Rosebud

Pisteytys:

Tappaja: itsepuolustus 5p + raportti 2p = 7p

Uhri: raportti 2p = 2p


17.4 klo 20.15 UPS...

Murhaaja kertoo:

Dancing Death Digitalis tappaa sivullisen äitinsä kotiovelle: UPS eli United Parcel Service sai suuremman puoleisen paketin kuljetettavakseen, kun Dancing Death Digitalis vieraili äitinsä luona. Ehei, äiti on vielä hengissä ja syventyy pastellimuotokuvien taiteilun saloihin (pitäähän olla joku kulissi verottajaa varten / sivubisnes hiljaisia aikoja varten: Tiesitte varmaan, että raharikkaat maksavat muotokuvataiteilijalle jopa 50 000 euron palkkioita, eli enemmän kuin paikalliset pikkukihot, joita muuten Kaapelin Tatskamessuillakin näkyi hienoissa liiveissään ja naamat ruvella (eikä vain tatuoinneista), maksavat kilpailevan kerhon Kallen listimisestä).

Niin, olin juuri syventynyt suuriin taide(väärennös)kysymyksiin äitini kanssa, kun ovikello soi. Olin päättänyt, että kun ovikello soi, olin sitten omassa kodissani tai äitini luona, avaan oven ja LAUKAISEN. Aseen nimittäin. Vilkaisin ikkunasta, ja näin ovella seisovan n. 190 senttisen nuorehkon miehen, jolla oli musta nahkatakki, kuten nyt itänaapurin mafialla ainakin. Avasin siis oven ja ammuin. No, ammuttu ei verenvuodoltaan kyennyt protestoimaan (myöhäistähän se olisikin ollut), ja äitini riensi katsomaan, kuka siellä ovellaan oli. No, tässä vaiheessa kynnyksellä. Hänen mielestään asetelma oli hyvin taiteellinen, näkipä hän tilanteessa jopa poliittisia sävyjä - itämafia kuolleena Suomineidon kynnyksellä - kunnes käänsimme ruumiin. Äitini pyörtyi, ja virottuaan kertoi, että kyseessä olikin hänen taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtaja, pienen vauvan tuore isä. No, UPS kehiin vain ja tunnontuskat sivuun - rapatessa roiskuu, sylkeä b-boyseilta ja verta meikäläisen alalla. Äitiä vähän lohdutti, että jos huhuja lähtee liikkeelle, ehkä taloyhtiössä suostutaankin hänen ehdottamaansa pihasuunnitelmaan.

Dancing Death Digitalis

Pisteytys:

Murhaaja: sivullinen uhri -2p = -2p


17.4 klo 9.45 Kumpula vallattu?

Jakob Creutzfeldt teki jo kolmannen murhansa surmaamalla Miikka Hilkeen alias Sol Invictucsen Kumpulan kirjakaupan edessä. Poliisin mukaan Hilke oli heille jo vanha tuttu ja hän oli viime aikoina sotkeutunut Venäjän mafian vedonlyöntikiemuroihin. Tämä on jo toinen Creutzfeldtin tekemä murha Kumpulassa keskellä päivää. Kummallakaan murhalla ei ole ollut silminnäkijöitä.

Murhaaja kertoo:

Herään hotellihuoneessani aamuauringon paistaessa silmiini. Yöpöydälleni on jälleen ilmaantunut musta kirjekuori. Nti Hakkaraisen ja hra Hopkinsin jälkeen saan kohteekseni hra Hilkkeen, huono viikko omistaa h:lla alkava sukunimi.

Ilmeisesti eilen jättämäni viesti Kumpulaan ei ollut mennyt perille, Hilke oli astunut reviirilleni. Väijyn häntä hänen lähtiessään jostain salamyhkäisistä harjoituksista ennen kymmentä. Hän astuu ulos huoneesta ja ohittaa hra Hopkinsin kuivuneet veriroiskeet, joita ei oltu siivottu kunnolla. Seuraan kohdettani paikallisen kirjakaupan eteen, johon hän pysähtyy tutkimaan päivän tarjouksia. Kierrän hissin ja lähestyn häntä edestäpäin. Ase taskusta, PUM yksi laukaus, ase taskuun, koko homma on ohi alle sekunnissa. Jos viesti nyt menisi perille, Kumpula on minun aluettani.

-Jakob Creutzfeldt

Uhri kertoo:

En ollut päässyt edes kunnolla alkuun, kun karman mahti jo potki takaisin päähän. Joka paikassa pidin visusti huolta siitä, että ympärilläni oli tarpeeksi ihmisiä pelotellakseen pois kaikki minua vastaan hyökkäävät tahot, ja yksin liikkuessani pidin aina asetta välittömässä ampumavalmiudessa. Paitsi yhden kerran.

Hämäännyin valtavasti kun näin eksaktien luonnontieteiden autiossa aulassa Ilta-Sanomien, tuon sielun syövyttäjien kruunamattoman kuninkaan, lööpin. 33 Virginialaisen kerrottiin kuolleen kuolleen ammuskelussa. Oliko jonkun amerikkalaisen todellisuudentaju saavuttanut jumalalliset mittasuhteet? Mielessäni kävi jo pyhäinhäväistyksen veroinen kirottu ajatus tuon roskan ostamisesta, mikä oli tarpeeksi aukon muodostumiselle. Joku liikunnallisesti rajoittunut "olento", joita sillä alueella liikkuu, otti hetkellisesti horjahtaneesta tietoisuudestani voiton ja ampui fyysisen ruumiini maan tasalle. Kaatuessani kirosin Saatanaa, joka oli vetänyt huomioni itseensä, ja janosin kostoa tuota typerää ja vastenmielistä tietoisuuden puutteesta muistuttajaa kohtaan.

Mutta saan kyllä kostoni... Löydän pian uuden ruumiin kuin Saint-Germainin kreivi konsanaan! Ja muistan kyllä, kuka on ensimmäisenä toivelistallani tietoisuuden kultivoinnin jatkotyössä...

Sol Invictus (Miikka Hilke)

Tietoisku:

Venäjä on osallistunut Euroviisuihin vuodesta 1994 alkaen 11 kertaa. Maa ei ole voittanut kertaakaan, mutta on ehtinyt 2000-luvulla sijoittua kahdesti toiseksi ja kerran kolmanneksi. Vedonlyönti on kovaa bisnestä, eikä nykyään tyydytä pelkkiin urheilukilpailuihin. Euroviisut vaikuttivat rahanarvoiselta tilaisuudelta Venäjän mafialle, eikä kansallisylpeyden nostattaminenkaan ole koskaan huono tavoite.

Pisteytys:

Murhaaja: murha 10p + raportti 2p + tyylipiste 1p = 13p

Uhri: raportti 2p = 2p


17.4 Sääntötarkennus silminnäkijöihin, todistajiin ja etsiviin liittyen


16.4 klo 18:37 Turun Piispa ei saarnaa enää

Esa Perkiö alias Piispa kuoli illalla Sir Elwoodin asettamaan kavalaan pommiin, joka laukaistiin narun avustuksella juuri kun Perkiö poistui hissistä. Perkiö oli aikoinaan mukana delegaatiossa, joka yritti lobata Euroviisuja Turkuun.

Murhaaja kertoo:

Kaduilla Kallion

Karhupuistossa Turtiainen
Kirjaston varjossa katselee
Kun Esa Perkiö kuolemaansa
Kohti kiireellä kävelee
Musta takki, ja kiero mieli
T äynnä julmia aikeita
Kun Seurakuntien taloo kohti
Hän kulkee maanantai-iltana

Kaduilla Kallion
Kaduilla Kallion
Kaduilla Kallion

Hissiaulasta pommin lanka
Johtaa portaisiin
Kärsivällinen murhaajamme
Kaiteen suojassa piileksii
Ja aulassa vanha nainen
Roskia keräilee
Pinon puhelinluetteloita
Silti jättää paikalleen

Kaduilla Kallion
Kaduilla Kallion
Kaduilla Kallion

Pommi viattomalta näyttää
Ja lankakin valkoinen
Sitä vaikea voi olla nähdä
Päältä portaiden harmaiden
Kun vihdoin aukeaa hissin ovi
Ja kohde tunnistettu on
Sir Elwood lankaa vetää
Ja uhri kohtaa tuomion

Kaduilla Kallion
Kaduilla Kallion
Kaduilla Kallion

Ehkä myöhemmin murhakilta
Tuopin ääressä istuen
Kokoontuu ja päätään puistaa
Tätä pommia muistellen
”Miten joskus näillä kulmilla
Me murhailtiin kuin kuninkaat!”
Ei tarinoita vuodet vaihda
Ne vain vaihtaa kertojaa

Kaduilla Kallion
Kaduilla Kallion
Kaduilla Kallion

- Sir Elwood

Uhri kertoo:

Kiirehdin peitehenkilöllisyyteni päivätyöstä myrkkyjen ja tartuntatautien parista iltapuuhaani, järjestämään suurta konferenssia, johon saapuisi muutama keskeinen Euroviisupersoona. Olisin vastuussa tiloista, aikatauluista ja turvallisuudesta ja yksi asia olisi varmaa: Helsingin (Itämeren huoran!) Hjallis-mafian korruptiokukkaset - nuo nilkit, jotka veivät Turulta Euroviisut - eivät poistuisi sieltä elossa.

Olin jo myöhässä harppoessani kokouspaikalle. Päästessäni sisään vartioituun aulaan kouristusotteeni aseestani rentoutui hieman ja kerrottuani aulavartijalle minne olen menossa, hän avasi minulle reitin pidemmälle. Hissini saapui kerrokseeni ja astuin ulos, kohti kokoustilaan vievää ovea.

Kolme puhelinluetteloa siistissä pinossa rappujen vieressä.

Minun olisi pitänyt kiinnittää huomiota kolmeen puhelinluetteloon muuten niin typötyhjässä ja kliinisessä rappukäytävässä. Ehdin hädin tuskin astua ulos hissistä, edelleen käsi aseen kahvalla ja valmiina mihin vain - niin luulin - kun kuulin kiristyvän narun repäisevän jotakin "puhelinluetteloiden" luona ja koko tasanne, avoin hissi ja minä katosimme kahdeksanmetrisen tulipallon syleilyyn.

Pax vobiscum, Piispa

Tapahtumapaikka.

Tietoisku:

Rovaniemeltä kotoisin oleva Lordi voitti Euroviisut Suomelle vuonna 2006. Turku valittiin Suomen kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2011. Molemmat toivoivat Euroviisuisännyyttä, mutta kunniatehtävä meni Helsingille. Turkulaiset ottivat tämän raskaasti ja päättivät lähettää oman erikoisdelegaationsa vierailulle kisakaupunkiin.

Pisteytys:

Murhaaja: murha 10p + ensimmäinen (hyväksytty) pommi 1p + tyylipiste 1p + raportti 3p = 15p

Uhri: raportti 2p + pelitilannekuvat 2p = 4p


16.4 klo 14.00 Pehmolelu meni rikki. Kaipaamaan jäivät Ransu ja Kermit.

Pörheä salamurhaaja Mika Mäkelä alias Pehmolelu kohtasi loppunsa Käpylässä. Teloittajana toimi Sol Invictus, joka suoritti tehokkaan drive-by-shootingin. Interpolilta heruneiden tietojen mukaan Mäkelä oli alunperin todennäköisesti BBC:n euroviisudelegaation palkkaama skitsofreninen salamurhaaja. Kesken toimeksiannon jokin ilmeisesti niksahti Mäkelän sairaassa mielessä ja hän alkoi kostamaan euroviisuorganisaatiolle pehmolelujen kohtaamia vääryyksiä.

Murhaaja kertoo:

Vaikka pimeys ja ankeus kutsuu minua sietämättömällä voimalla, en aio antaa periksi. Liian monet ovat antaneet elämänsä pois impotentille harmaudelle, joka surkastuttaa kaiken ihmisten sisimmästä – tappaa heidän sielunsa. Sain käsiini palkkamurhatehtävän. Pohdin, että voimakas jännityselementti antaisi tietoisuuteni tuntea maailman joka solullani. Se nostaisi näivettyneen mieleni ja ruumiini uuteen, säkenöivään voimaan, kun sen täytyisi pinnistää itsensä äärimmilleen pystyäkseen selviytymään todellisesti merkittävässä tilanteessa. Eikä jo kuolleiden tappaminen ole mikään synti…

Väijyin uhrini kotiovella hyvissä ajoin. Kun lähdin seuraamaan häntä pyöräni selässä, killologiset perusvaivat hyökkäsivät heti kimppuuni: autopilotti, putkinäkö, ajatusten sumentuminen… Mutta sillä hetkellä, kun tavoitin onnettoman uhrini, mieleni kirkastui kaiken tuntevaksi. Aistin paniikin uhrini sisimmässä hänen oivaltaessaan, ettei hän enää ehtisi puolustautua, vaan täyttyisi hengen riistävästä lyijystä. Mutta tunne oli hetkellinen, eikä sen jälkeisestä hätäisestä paosta jäänyt juuri muistikuvia.

Kokemani vaikutti minuun syvästi. Niin vahvasti en ole koskaan kokenut todellisuutta, ja taisinpa antaa sille typeryksellekin hänen ”elämänsä” merkittävimmän kokemuksen. Aion tutkia lisää tätä tunnetta ja lopulta saada tietoisuuteni täydelliseen, kokonaisvaltaiseen ja ikuiseen loistoonsa, jolloin voin olla jatkuvasti tuossa autuaaksitekevässä täydellistyneessä merkityksellisyyden tilassa ja lausua todellisella äänelläni ”Ego sum qui sum” vailla vilppiä tai epäilystä, tuntien sanojen merkityksen, ja itseni, todellisessa maailmassa.

Sol Invictus

Uhri kertoo:

Pehmolelun tarinoita - Osa 2

"Voin näyttää ulospäin lämpimältä, mutta sydämeni on jäätä. Tassuni voi näyttää pehmeältä, mutta nyrkkirauta korjaa asian. Silmäni voivat näyttää lempeiltä, mutta sinun silmäsi eivät, kun olen kaivanut ne ulos kuopistaan. Ja korvanikin voi lerputtaa, mutta en ole silti perk%!# mikään luppakorva."

Niin Pehmolelu oli uhonnut vastustajilleen, kun he väittivät hänen olevan hullu. Kuvitelkaa, hänkö muka hullu? Terveempää nallea sai maailmasta hakea. Sitäpaitsi hännellä oli töitä tänäänkin tehtävänä, eikä hänellä ollut aikaa keskustella tyhjänpäiväisyyksiä. Mutta uhoaminen sattui omaan karvaiseen tassun ja säären taitteeseen, kuten usein maailmassa käy.

Pehmolelu pakkasi siis pyssynsä, se olikin iso pyssy, ja lähti tallustelemaan kohti määränpäätään. Varuillaan hän oli, muttei kuitenkaan tarpeeksi varuillaan. Paha Polkupyöräilijä nimittäin oli kuin olikin saanut vihiä Pehmolelun reiteistä.

Pehmolelun tallustaessa metsätiellä, hän huomasikin epäilyttävän pyöräilijän takanaan, joka ajoi suoraan häntä kohti. Ja silloin olisi pitänyt jo ampua, ampua kuin viimeistä päivää kohti lähestyvää pyöräilijää, tämä kun ei ollutkaan mikä tahansa pyöräilijä vaan itse Paha Polkupyöräilijä. Mutta liian hidas oli nallen ajatus, liian kankea tassu ja liian myöhään hän tajusi sen, kun hän tunsi jo luotien lävistävän turkkinsa.

Ja niin pehmolelu päästi viimeisen korhaduksensa vanun lentäessä ympäriinsä ja levitessä tielle. Tiedättehän lapset, semmoisen korahduksen hän päästi, joka kuuluu kun Pehmolelu vetää viimeisen henkäyksensä. Edes "Isokarhun" kuuluisasta nallesairaalasta ei ollut häntä enää pelastamaan.

Näin maailmasta tuli taas parempi ja turvallisempi paikka elää, pehmolelut pysyvät pehmoleluina, ihmiset ihmisinä ja ennenkaikkea yhteiskunta säästi pitkän pennin, kun Pehmolelua ei tarvinnutkaan laittaa hoitolaitokseen. Ja taas säästyi rahaa euroviisujen järjestämiseen.

Sen pituinen se.

Terveisin, Pehmolelu

PS. Tarinan opetus oli: ammu ensin, kysy sitten.

Tietoisku:

Iso-Britannia on voittanut Euroviisut 5 kertaa (tosin kerran tasapelillä) ja sijoittunut toiseksi ällistyttävät 15 kertaa. Euroviisut on kuitenkin järjestetty Britanniassa 8 kertaa, sillä BBC on usein saanut tämän kunnian, kun edellisen vuoden voittajamaa ei ole pystynyt kilpailua järjestämään. Ison-Britannian viimeisin voittaja on Katrina & the Waves vuodelta 1997. Viime vuosina Iso-Britannia on menestynyt melko huonosti, ja päässyt jopa nollakerhon jäseneksi vuonna 2003. Tänä vuonna BBC on päättänyt varmistaa hinnalla millä hyvänsä, että Iso-Britannia jättää muut kauas taakseen!

Teddy-karhu on kiistatta maailman suosituin pehmolelu. Suloinen leikkikalukarhu sai alkunsa viime vuosisadan alkupuolella. Saksassa Margaret Steiff esitteli lelukarhun leikkikalumessuilla vuonna 1903. Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa lelunallen suunnitteli Morris Michtom. Teddy-karhu sai nimensä Yhdysvaltain presidentin Theodore (Teddy) Rooseveltin mukaan, kun presidentti kieltäytyi ampumasta karhua metsästysretkellä. Hellämielisyys huvitti lehdistöä - seuraavana päivänä Washington Post -lehdessä ilmestyi poliittinen pilapiirros Rooseveltista ja pienestä karhusta.

Pisteytys:

Murhaaja: murha 10p + raportti 2p = 12p

Uhri: raportti 3p = 3p


16.4 klo 12.10 Hullu lehmä antaa Palestiinalle 0 pistettä

Jakob Creutzfeldt iskee jo toisen kerran saman päivän aikana. Prioneita saa tällä kertaa maistaa Tapani Hopkins alias Stiltonin. Israelin euroviisudelegaatio voinee huokaista helpotuksesta, koska homejuustomies Stilton työskenteli Palestiinalaiselle ryhmittymälle.

Murhaaja kertoo:

Aamun keikan jälkeen kävin vaihtamassa veriset vaatteeni puhtaisiin hotellihuoneessani. Sängyllä oli musta kirjekuori, seuraava toimeksiantoni.

Yritin ensin tavoittaa kohdetta hänen asunnoltaan Vallilasta, tuloksetta. Pohjolan kylmä sää on vähän lämmennyt, joten odottelu ei ole niin tuskaa. Tietojeni mukaan herra Hopkinsilla olisi lounastreffit Kumpulassa, päätän suunnata sinnepäin. Saavun Chemicumin ruokalaan ja huomaankin kohteeni istumassa pöydässä kahden muun miehen kanssa, varmaan keskustelemassa Euroviisuista. Ruokala on aivan liian täynnä yrittääkseni mitään, joten päätän odottaa parempaa tilaisuutta.

Kohteeni lähtee puolen tunnin ruokailun jälkeen seuralaistensa kanssa, heidän tiensä kuitenkin eroavat pihalla, ja kohteeni jatkaa matkaansa yksin. Seuraan lähietäisyydeltä ja odotan tilaisuuttani. Se aukeaa tyhjällä käytävällä johon herra Hopkins kaatuu yhdestä puukoniskusta kylkeen. Jätän ruumiin keskellä käytävää varoitukseksi muille fyysikoille. On ollut pitkä ja verinen päivä, joten päätän lopettaa hommat tältä päivältä, ei minulla mikään kiire ole, viisuihin on vielä aikaa.

-Jakob Creutzfeldt

Uhri kertoo:

What, may I ask, is the point of planning a perfect assassination if people interfere?

I mean, just look at the preparations I made:

10:30 Inspected targets house, checked likely exits.

10:40 Walked along the route the target would be taking to the university.

11:00 Found the perfect place for an ambush. Prepared a hiding place for the roadside bomb behind a pile of wood. Searched for the best place to observe the target from.

11:30 Arrived at the university. Checked that my pistol was still in working order, and that the bomb was ready to be placed at a moments notice.

11:40 Thought out the finishing touches to my plan while eating.

All these preparations to no avail! And why? Because of:

12:10 Had a look for the lecture room which the target would be heading for- and which he hopefully would never reach. Examined timetable on the door of the room. Got stabbed in the back while doing so. Bled all over the floor.

I call it most inconsiderate. One has to be impressed, of course; It must take some skill to commit unwitnessed murder indoors, in a crowded building, in broad daylight. All the same: If only they’d done so two hours later!

Epäonninen murhaaja Rosebud kertoo:

Olin juuri valmistelemassa yllätystä tunnetulle yksityisyrittäjälle Tapani H:lle kumpulan mäellä kun tapahtumat saivat yllättävän käänteen. Ajatuksenani oli katsella hieman paikkoja seuraavaa aamua varten ja koska tiesin Tapanin olevan hyvä työssään, päätin pelata varman päälle ja aseistautua tarpeeksi raskaasti - vaimennetulla konekiväärillä. Juuri kun olin saanut pohjustettua paikan jalustalle, tietä ajaa hiljalleen ambulanssi, joka vielä pysähtyy lähes kohdalle ja ulos tulee kuljettaja. Tuskainen ilme naamallaan tämä vetää sivuoven auki, nappaa mukaansa rullan paperia ja pinkaisee auton toiselle puolelle puskien suojaan.

Avoimesta ovesta näen jotain tuttua. Eikai, ei sentään, kyllä vaan. Siellähän istuu kohteeni ambulanssissa vyötettynä tuoliin. Kiitän hyvää onneani ja tarkistan pikkuaseeni varustuksen, lipas täynnä ja vaimennin kiinni. Ketään muuta ei näy, otan joitain askelia ja nopea heittolaukaus lävistää kohteeni kaulan luodin upotessa tuolin niskatukeen. Ihmettelen verenvuodon vähyyttä ja voi olla, että joku ehti jo korjailla paineet ensin, mutta onpahan kuolinsyyntutkijalla ihmeteltävää. Poistun paikalta kuljettajan jatkaessa ähinää puskassa.

Rosebud

Tietoisku:

Israel on kerännyt Euroviisuissa sijoituksia laidasta laitaan. Maa on käynyt muutaman kerran viimeistenkin joukossa, mutta myös haalinut kolme ykkössijaa: ensin peräkkäisinä vuosina 1978 ja 1979 sekä vielä kolmannen kerran vuonna 1998. Israelilaisten menestys ei tosin palestiinalaisia miellytä; he haluavat oman edustajan, ainakin kilpailun kulisseihin!

Pisteytys:

Murhaaja: murha 10p + pelin ensimmäin puukotus 1p + raportti 1p = 12p

Uhri: raportti 2p = 2p


16.4 klo 6.20 YLE:n organisaatio horjuu

YLEN:n turvallisuusorganisaation agentti Tuuli Hakkarainen alias Anni Vehviläinen kohtasi tiensä pään aaamulla Lauttasaaressa. Murhaajaansa paennut Hakkarainen kuoli samantien Jakob Creutzfeldt nimellä toimivan salamurhaajan luoteihin. Teolla oli silminnäkijä, joka kommentoi tapausta medialle seuraavasti: "Ihan ansionsa mukaan sai. Mitäs menivät korottamaan lupamaksuja ja pakottamaan meitä siihen digihömppään." Poliisilla alkaa olla vaikeuksia vakuuttaa mediaa, ettei kaupunkia kohdanneella murha-aallolla ja lähestyvillä Eurovision laulukilpailuilla ole yhteyttä.

Murhaaja kertoo:

Miksi minut oli valittu tähän tehtävään, sitä en tiedä, mutten ollut lainkaan tyytyväinen. Minut oli lähetetty syrjäiseen ja kylmään maailmankolkkaan auttamaan uljas maamme voittoon Euroviisuissa hinnalla millä hyvänsä. En ymmärrä miksi pahaiset laulukilpailut olivat niin tärkeät johdolle, mutta minut oli palkattu tappamaan, ei kyselemään kysymyksiä.

Ensimmäiseksi kohteekseni sain nuoren naisen. Yritin jo perjantai-aamuna häntä väijyttää, mutta vainoharhaisuutensa takia hän selvisi yrityksestäni. Tänään asiat tulisivat muuttumaan. Lauttasaari kylpi nousevassa aamuauringossa ja lokit kirkuivat. Kohta kirkumisen hoitaisi joku muu.

Puolen tunnin odottelun jälkeen kohteeni saapuukin ulos rapustaan. Hän on selvästi perillä juonestani ja lähtee nopeasti kävelemään kohti pysäkkiä välillä juosten pienen matkan. Hän ei selvästikään halua ryhtyä avoimeen tulitaisteluun vaan paeta siviilien joukkoon. Juoksen kohteen perään ase laulaen, hän pyrkii juoksemaan pakoon tien yli kaivaen asettaan kassista. Riemukseni näin aseen juuttuvan kassiin samalla kun hänen selkänsä muuttuu useasta kohdasta verenpunaiseksi. Kohde kaatuu paikallisen S-marketin lastauslaiturin viereen noin klo 6.20. Heitän ruumiin biojäteastiaan ja huomaan naureskelevan silminnäkijän, joka ei selvästikään välitä naisen kohtalosta. Ehkä hänkään ei pidä Euroviisuista.

-Jakob Creutzfeldt

Uhri kertoo:

"Varhainen perjantaiaamu valkeni Lauttasaaressa näennäisen seesteisenä. Mieleni oli kuitenkin levoton: vaivainen veitsi tuskin suojelisi minua varjoissa väijyvältä murhaajalta. Aseet ovat kuin vessapaperi, kuka niitä muistaa ostaa ennen kuin hätä on suurin? Mutustin sämpylää ja pälyilin ikkunoista uneliaalle kadulle. Hetkeksi jo rentouduin, kuka nyt tähän aikaan jaksaisi.. hei.. mikäs, mikäs se tuolla..? aivan kuin joku hiippailisi.. ei voi olla totta - ja nyt se kävelee takaisin päin!

Jalat ja veitsi vavisten poistuin asunnosta. Puoli valtakuntaa takaovesta! Onni oli kuitenkin myötäinen, sillä juuri kun hiirenhiljaa avasin ulko- oven, tallasi mystinen hiippari jalkakäytävää minusta pois päin. Hipsutin vastakkaiseen suuntaan sydän kurkussa ja odotin askeleita perääni. Niitä ei kuulunut. Olin turvassa. Hetken.

Maanantaiaamuna olin varustautunut. Myslin vieressä aamiaispöydän himmeässä valossa kiilteli uusi ysimillinen. Katselin valkenevaan aamuun rehvakkaasti - nyt sopii yrittää! Hah!

Astuin ulko-ovesta ja katseeni liimaantui välittömästi ahdistelijaani. Roskakatos tien toisella puolella. Ovelaa. Yritin karistaa mokoman käyttäen perjantaista taktiikkaani, mutta duracelmaisella vimmalla tämä singahti perääni aina vain uuden kulman takaa, ilman väsymisen merkkejä. Lopulta hain suojaa viattomilta ohikulkijoilta, enhän halunnut tulitaisteluun keskellä nuokkuvaa naapurustoa. Murhaaja oli kuitenkin niin paatunut etteivät sivulliset häntä häirinneet. Ja ennen kuin huomasinkaan kuulin uoksuaskeleita takanani - ase, ota ase, ei, se ei irtoa, voihyväjumala seonjumissa! - PUM."

Tietoisku:

Suomi on osallistunut Euroviisuihin 40 kertaa vuodesta 1961 alkaen. Viisuhistoriansa aikana Suomi on kerännyt 8 jumbosijaa ja lunastanut paikkansa nollakerhossa 3 kertaa. Kymmenen parhaan joukossa Suomi on ollut 12 kertaa – näistä kirkkaimpana tietenkin Lordin ja Hard Rock Hallelujah’n voitto vuonna 2006. Lehmät lentävät, helvetti on jäätynyt ja Suomi isännöi Euroviisuja keväällä 2007. YLE on täysin paiseessa kisojen kustannusten kanssa ja haluaa varmistaa, ettei Suomi voita taas. Jopa Hanna Pakarisen kappale ”Leave me alone” kertoo Ylen aatoksista: ”Leave me alone, I wanna go home”. Toisaalta Yleisradion täytyy varmistaa, että kisat sujuvat nätisti ja tyylikkäästi. Mikään ei saa rikkoa iloista kisatunnelmaa!

Pisteytys:

Murhaaja: murha 10p + silminnäkijä -2p + kotiovimurha -2p + raportti 2p = 8p

Uhri: raportti myöhässä 0p = 0p


14.4 klo 00.25 Kansainvälinen terroristi salaperäisen puskamurhaajan uhrina

Jesse Lankila alias Naurava Kulkuri teloitettiin yöllä kotiovelleen. Poliisi on samalla iloinen että huolissaan sillä Lankilan tiedettiin työskennelleen terroristijärjestön Al-Qaedan laskuun ja hän on ollut yksi etsityimmistä terroristeista. Ammuskelulla kuoli myös Lankilan seuralainen, jolla ilmeisesti ei ollut yhteyttä kansainväliseen terrorismiin.

Murhaaja kertoo:

Pehmolelun tarinoita - Osa 1

Olipa kerran Pehmolelu. Tämä Pehmolelu oli melkein aivan normaali pehmolelu, mutta kuitenkin hieman erilainen kuin muut. Hänellä oli ajatuksia, joista kaikki muut pehmolelut olivat vaijenneet näihin päiviin asti...

"Ihmiset ovat kautta aikojen retuuttaneet, tallanneet, pahoinpidelleet ja ennen kaikkea antaneet meidät noiden ihmiskunnan pelottavimpien kiduttajien, lapsien, käsiteltäväksi hyvin tietäen mitä meille tapahtuu. Nyt se on loppu se. Ja teidän ihmisten surkea tarinanne myös."

Tämä tarina alkaa siis siitä kun "Isokarhu" otti yhteyttä ja määräsi Pehmolelun toimiin. Nyt oli vihdoin aloitettava "puhdistus" ja se alkaisi Nauravan Kulkurin eliminoinnilla.

Pehmolelu ajatteli viimeistellä Nauravan Kulkurin pommilla, ne kun olivat pehmolelun lukeman mukaan aika jänniä vekottimia. Hän päätti tehdä piiiitkällä narulla laukaistavan pommin. Pommin asetus rapun eteen sujuikin hienosti ja Pehmolelu oli oikein tyytyvänen itseensä. Sitten vain maahan makaamaan pensaaseen aidan taakse ja odottamaan. Ja odottamaan. Ja odottamaan. Ja kas, tunnin pensaassa makoilu palkittiinkin, kun Naurava Kulkuri saapui hekottaen näyttämölle seuralaisensa kera.

Mutta voi, juuri kun pehmolelu vetäisi langasta, se katkesi. Voi surkujen surku! Mikä nyt avuksi? Kohti kohdetta, juosten, ase esillä, suuliekki leimahtaa, kohde kaatuu verilammikkoon ja rakas pehmolelumme on niin, niin surullinen, että hänen pomminsa ei toiminutkaan.

Mutta näin se siis alkoi ja me jatkamme taistelua viimeiseen asti. Me vaadimme pehmoeläinoikeuksia! Vaadimme ansaitsemamme arvostuksen yhteiskunnassa! Vaadimme EUROVIISUPAIKAN!

Terveisin, Pehmolelu

PS. Tarinan opetus oli: käytä tarpeeksi vahvaa lankaa narupommeissa

PPS. Ransulla ja Eno Elmerillä on kuulemma aika hyvä pumppu kasassa, minä voin ryhtyä solistiksi

Uhri kertoo:

Huoleton oli Nauravan Kulkurin elämä. Vähintään yhtä huoleton oli hänen kuolemansakin. No, ehkä muutamaa huolettavaa hetkeä lukuunottamatta. Olipa hän lähtenyt epäonnen päiväänkin pahempia pelkäämättä. Ei silti, ei häntä olisi perjantain kolmannentoista varominen auttanut, pysähtyi näes sydämensä jo reippaasti yli puolenyön.

Sattuipa katsokaas niin olemaan, että oli pitkin päivää jo Kulkuria painanut mielessä myöhemmän kohtalonsa asiat, päivemmällä opin tien mutkikkuus ja iltaa kohden myös viehättävä seuralaisensa, jonka kanssa piti elokuvaa teatterissa katsoman. Jo nämä asiat yksin saivat vaeltajamme - kuitenkin asianmukaisesti aseistautuneen - unohtamaan aseidensa toiminnan varmistamisen.

Alituisesti pyrki hänen mielensä vaeltamaan myös niin, että suorastaan unohti kantamansa aseet, elleivät sitten sattuneet kävellessä heilahtelemaan joissakin vaatteidensa lukuisista taskuista. Niin ollen oli turha edes ajatella, että hän olisi niiden käyttöä saati esilleottoakaan pahemmin päivän mittaan harjoittanut. Raadollisen toimeksiantonsa toimeenpanemisenkin oli siirtänyt mielessään parin päivän päähän.

Ei varoittanut hänen mielensä silloinkaan, kun jo lähes kotiportaillaan monituntisen elokuvan ynnä mieluisan seuran päihdyttämänä näki hahmon tunkevan pyörävajan ja aidan välistä kohti. Juoksuaskeleet vasta saivat päänsä selkiämään ja kätensä hermostuneena kaivamaan pienintä vara-asetta takkinsa taskusta. Ensimmäiset liipaisutkaan eivät tuottaneet mitään nähtävää tulosta, ja niin välähteli hyökkääjän ase villisti yön pimeydessä päättäen Kulkurin ynnä seuralaisensa tien, ei valtavaan tulipalloon, ei räjähdykseen väkijoukossa, vaan ovensa eteen kylmälle betonille.

Tietoisku:

Osama bin laden perusti Al-Qaedan vuonna 1988 taisteluun Neuvostoliiton miehitysjoukkoja vastaan Afganistanissa. Euroviisut ovat länsimaisen populaarikulttuurin etulinnake ja niissä esiintyy useita Afganistania ja Irakia miehittäviä maita. Niinpä se oli otollinen kohde järjestön iskuille. Valitettavasti järjestön salamurhaaja osoittaitui amatööriksi ja kuoli ennen kuin hän ehti tehdä ensimmäistäkään iskua.

Pisteytys:

Murhaaja: murha 10p + kotiovimurha -2p + sivullinen uhri -2p + tyylipisteet 1p + raportti 3p = 10p

Uhri: raportti 2p = 2p


13.4 klo 18.00 Euroviisufani ammuttu, miten käy Royal Kitschin tanssiesityksen?

Helsingin Pihlajamäessä on useiden tiedotusvälineiden mukaan tapahtunut vakava ampumavälikohtaus. Alustavien huhujen mukaan ammuskelussa olisi kuollut Suomen Euroviisuklubi OGAE Finlandin aktiivijäsen, tanssijatar Miina Kajos alias K. Poliisi kieltää, että tapahtuma liittyisi mitenkään lähestyviin Eurovision laulukilpailuihin.

Murhaaja kertoo:

Olin saanut tiedon, että murhakentän nouseva tähti, olisi iltapäivästä palailemassa kotiinsa harrastuksien parista. Päätin että tämä jäisi tähdenlennoksi ja päätin noudattaa vanhaa ja kulutettua reseptiä; hyvä paikka on uhrin rappukäytävä, tämä toimi ainakin itänaapurissa. Asetuin väijyyn ikkunan viereen tehtyäni ensin tiedustelukierroksen lähiympäristössä (tämä paljasti rapun parhaaksi paikaksi). Aloin odottamaan, sekunneista muodostui minuutteja ja minuuteista kymmenminuuttisia. Mietin mikä olisi paras tapa murhata, puukotus ampuminen, hirttäminen?

Kello alkaa lähetä uhkaavasti kuutta, jolloin tiedän kohteeni menevän saunaan kotiin saapumisen sijasta. Olisiko hän kuitenkin onnistunut livahtamaan aikaisemmin kotiin. Epätoivo kuitenkin katoaa kun näen tutun hahmon kävelevän kohti rappua. Aloitan hitaan kävelyn alaspäin samalla kun ulko-ovi kolahtaa. Mietin mahtaako pikaisesti kyhätty naamiointini olla sittenkään tarpeeksi. No, uhrilla oli kantamuksia, joten voinen testata valepukuani kohtalaisen turvallisesti. Kohtaan uhrini rappusten ensimmäisessä käännöksessä. Kävelen tyynesti ohi ja hänen naamallaan välähtää hienoinen tunnistuksen häivähdys. Liian myöhään, käännyn ja ammun häntä rintaan. Viimeisellä henkäyksellään hän kiroaa kadonnutta asettaan. Vedän ruumiin lastenvaunujen taa piiloon ja poistun paikalta. Seuraava uhri odottaa...

Rosebud

Uhri kertoo:

Eihän näin voi käydä minulle! Ei ainakaan juuri nyt: Olen nimittäin viime ajat harjoitellut ankarasti elämäni tähtihetkeä varten. Minun piti olla taustatanssijana toukokuun Euroviisuissa, kun maineikas ennakkosuosikki Royal Kitsch esittää biisinsä Eternity of European Friendship. Minun oli määrä viettelevästi riisua itse päätähti Drama Queenin yltä hänen paljetein ja jalokivin koristeltu viittansa, jonka alta olisi lentänyt vapauteen parvi valkoisia kyyhkysiä.

Kertasin mielessäni vaativia koreografioita ja katselin maailmaa niin vaaleanpunaisten linssien läpi, ettei päähäni kertakaikkiaan mahtunut yhtään epäluuloista, saati pahansuopaa ajatusta. Siksi en vain kyennyt reagoimaan ajoissa, kun epäilyttävä kilpailevan levy-yhtiön managerin näköinen tyyppi käveli vastaan ja ampui minut kylmäverisesti omassa rappukäytävässäni palatessani kotiin tanssitreeneistä.

Kuinka joku voi olla noin julma? Enhän minä itseäni sure, mutta pelkäänpä, ettei minua niin vain korvata hartaasti odottamassani Euroviisu-esityksessä. En kuitenkaan osaa olla edes katkera: Jos esitys saadaan kuolemastani huolimatta onnistumaan, toivon, että rauhan kyyhkyset löytävät tiensä murhaajani luokse avaten hänenkin sydämensä ylitsevuotavalle yhteiseurooppalaiselle rakkaudelle.

Miina Kajos (nimim. K)

Tietoisku:

Suomen Euroviisuklubi perustettiin vuonna 1984 ja se oli maailman ensimmäinen euroviisufanien kerho. Nykyään yhdistyksessä on lähes 500 jäsentä. Järjestö oli saanut vihiä siitä, että useat eri tahot yrittävät estää Euroviisukilpailujen järjestämisen Helsingissä. Valitettavasti järjestön palkkaama salamurhaaja epäonnistui euroviisuterroristien listimisessä.

Pisteytys:

Murhaaja: murha 10p + kotiovimurha -2p + bonus (pe 13. päivä) 5p + raportti 2p = 15p

Uhri: raportti 2p = 2p


13.4 klo 17.50 Kirjepommi vie uhriltaan kaksi sormea

Perjantai-iltana Helsingissä räjähti kirjepommi, joka vei uhriltaan kaksi sormea. Uhria hoitanut lääkäri sanoi uhrin olleen onnekas, koska räjähtynyt pommi ei pienen kokonsa takia tehnyt enempää vahinkoa. Poliisi tutkii asiaa eikä tässä vaiheessa halua paljastaa uhrin identiteettiä.

(Murhayrityksessä käytettiin kirjepommia, jota ei ollut hyväksytetty asetuomarilla. Tuomaristo päätti hylätä murhan, koska käytetty kirjepommi oli niin pieni ettei se olisi voinut oikeasti voinut tappaa kohdetta. HUOM: Jos haluat käyttää asetta, joka ei täytä asesääntöjen kriteereitä tai jota ei ole mainittu asesäännöissä ota aina yhteys asetuomariin!)


13.4 klo 13.45 Geronimon kirjeessä ruusuisia terveisiä

Harri Hämäläinen alias Geronimo on kuollut Rosebudin lähettämään myrkkykirjeeseen. Tunnettu salamurhaaja Geronimo oli juuri pari päivää sitten saapununut maahan Tsekin passilla.

Murhaaja kertoo:

Olin saanut vihiä, että tunnettu salamurhaaja Geronimo on tulossa euroviisujen tiimoilta suomeen. Päätin lähettää hänelle tervetuliais- kirjeen kuollettavine terveisineen.

Valmistelin kirjeen tulleeksi muka ylioppilaskunnalta ja laitoin mukaan hieman myrkkyä, heh heh. Tuon jos erehtyy avaamaan, niin ehtii juuri lukea terveiseni ennen kuolemaa "Jos ehdit lukea tänne asti, olet todennäköisesti kuollut. Ystävällisesti: Rosebud ;)".

Kirjeen kiikutin Geronimon peitehahmon postiin ja aloin odottamaan. Tieto kuolemasta kuitenkin viipyili ja ehdin suunnitella jo uutta murhayritystä kohteeni päänmenoksi.

Rosebud

Uhri kertoo:

Olin menossa suorittamaan toimeksiantoa epäonnen iltapäivänä. Tiesin kohteeni tulevan kahden maissa ja katsoin, että minulla olisi riittävästi aikaa käydä konsulaatissa muiden asioden tiimoilta. Olin saanut postia, mikä sinällänsä ei ollut yllättävää, lähetyksen sisältö sen sijaan oli. Avasin kirjeen ja huomasin epämieluisan terveisen liian myöhään. Parahin Rosebud, tavatkaamme autuaammilla metsästysmailla.

Tietoisku:

Tšekin tasavalta osallistuu tänä vuonna Euroviisuihin ensimmäistä kertaa. Maalla on ollut kiinnostusta viisuihin jo usean vuoden ajan, mutta se on aiempina vuosina joutunut jättämään kisat väliin mm. taloudellisista syistä. Ensikertalaisena Tsekillä on paljon kiinnikurottavaa, eikä se kaihda mitään keinoja varmistaakseen kappaleensa Malá dáma voiton.

Pisteytys:

Murhaaja: murha 10p + pelin ensimmäinen murha 2p + pelin ensimmäinen myrkytys 1p + bonus (pe 13. päivä) 5p + raportti 1p = 19p

Uhri: raportti 1p = 1p


Peli alkoi 13.4 klo 00.01

Kuukausi ennen vuoden 2007 Eurovisonin laulukilpailuja Helsingissä alkaa tapahtua. Kansainväliset mediat ovat kertoneet, että kaupunkiin on saapunut useita terroristiryhmiä joiden tavoitteena on estää kilpailujen järjestäminen, avittaa oma suosikkinsa voittoon epärehellisin keinoin tai muuten vain sekoittaa kisakaupungin rauhaa. Seuraavat kaksi ja puoli viikkoa saavat näyttää onnistutaanko kisat järjestämään ja kuka kohoaa ennakkosuosikiksi.

Tietoisku:

Vuoden 2007 Eurovision laulukilpailussa on mukana edustajat 42 eri maasta. Helsingin Euroviisut ovat siten osallistujamäärältään kaikkien aikojen suurimmat.