{"id":3225,"date":"2022-12-23T00:23:11","date_gmt":"2022-12-22T22:23:11","guid":{"rendered":"https:\/\/salamurhaajat.net\/?page_id=3225"},"modified":"2024-08-15T13:02:36","modified_gmt":"2024-08-15T11:02:36","slug":"salamurhapeli-ii","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/salamurhaajat.net\/en\/arkisto\/salamurhapelit\/salamurhapeli-ii","title":{"rendered":"Assassination Game II"},"content":{"rendered":"
Table of contents<\/div>
<\/span><\/span><\/span><\/span><\/div><\/div>
<\/div>
    <\/ul><\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n
    \n\n\n\n

    Loppuraportti<\/h2>\n\n\n\n

    Peliin ilmoittautui 55 osanottajaa, joista muutama vet\u00e4ytyi sairauden tai muun yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen esteen vuoksi. Pelin p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 osanottajia oli 50. 33 pelaajaa surmattiin. Salamurhaajia pid\u00e4tettiin 7, etsivi\u00e4 1. Yksi pelaaja tapettiin itsepuolustukseksi ja 28 murhattiin. Loppuun asti hengiss\u00e4 selvisi 13 pelaajaa. (Luvut eiv\u00e4t t\u00e4ysin t\u00e4sm\u00e4\u00e4 kahdesti samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuolleiden ja muiden kummallisuuksien johdosta.)<\/p>\n\n\n\n

    Yleisin ase oli odotetusti oletusarvoinen vesipistooli. Kuusi pelaajaa myrkytettiin: nelj\u00e4 kontaktimyrkyll\u00e4, yksi ruokamyrkyll\u00e4 1 ja yksi myrkkykaasulla. Kolme tapettiin veitsell\u00e4: kaksi tavallisesti ja yksi puukotettiin drive-by-murhana polkupy\u00f6r\u00e4n sel\u00e4st\u00e4. Pommit (ml. HYSin historian ensimm\u00e4inen autopommi) kuoppasivat kaksi pelaajaa. Yksi pelaaja menehtyi lapaseen piilotetun myrkkyh\u00e4m\u00e4h\u00e4kin puremaan.<\/p>\n\n\n\n

    Pelin p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 elossa olivat seuraavat pelaajat:<\/p>\n\n\n\n

      \n
    • Hoppa Huopatossu*<\/li>\n\n\n\n
    • CCCP<\/li>\n\n\n\n
    • Luigi Lugosi<\/li>\n\n\n\n
    • Vampira<\/li>\n\n\n\n
    • Kilpikonna*<\/li>\n\n\n\n
    • Laurentius<\/li>\n\n\n\n
    • Korppi*<\/li>\n\n\n\n
    • Moonman<\/li>\n\n\n\n
    • Terminaattori*<\/li>\n\n\n\n
    • Dr. Peter Laumann*<\/li>\n\n\n\n
    • Beige kostaja<\/li>\n\n\n\n
    • Harri Ruoska<\/li>\n\n\n\n
    • Scaramanga<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      T\u00e4hdell\u00e4 merkityt eiv\u00e4t<\/em> olleet etsint\u00e4kuulutettuja.<\/p>\n\n\n\n

      Suurin osa pelin aikana annetuista etsint\u00e4kuulutuksista johtui toimeksiantajan k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 tulosten suhteen, mutta joukosta l\u00f6ytyi my\u00f6s esim. kokonaisen perheen myrkkykaasuteurastus.<\/p>\n\n\n\n

      Tuomaristo ei ole erikseen tilastoinut tehtyj\u00e4 murhayrityksi\u00e4 tai kohteiden vaanimisia, koska toteutumattomien murhien raportointi on ollut vaihtelevaa ja vaikeasti numeroiksi tiivistett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      Veitselliset palkintosijat:
      <\/strong>I sija Smjert
      II sija Dr. Peter Laumann
      paras murha Lumikko
      ansioitunein etsiv\u00e4 Cloaca Maxima<\/p>\n\n\n\n

      Kunniamaininnat:<\/strong>
      ”Malja yst\u00e4vyydelle” — Dr. Peter Laumann — H\u00e4vyt\u00f6n
      yst\u00e4vyyden hy\u00f6dyksik\u00e4ytt\u00f6 dyykkausreissulla.<\/p>\n\n\n\n

      ”Kissamitali” — Terminaattori — Karoliina
      jouduttiin pelin aikana her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n henkiin muutamaankin otteeseen.<\/p>\n\n\n\n

      ”Paha poliisi” — Callidus 307 — H\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti teloitti satunnaisen sivullisen ja raportoi tappaneensa etsint\u00e4kuulutetun<\/p>\n\n\n\n

      ”Hullu tiedemies” — Markku Purho — perheen hautaan vieneest\u00e4 ruukkukasvista.<\/p>\n\n\n\n

      ”Teet\u00e4 & sympatiaa” — Katariina Unhola — J\u00e4i kahville
      kotiovimurhan j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n


      Palkintoveitset luovutettiin pelin rennossa purkutilaisuudessa maanantaina 8.12. klo 18:00 Vanhan kabinetissa. Toivomme palautetta pelin kulusta, tunnelmasta, j\u00e4rjestelyist\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, sek\u00e4 ajatuksia siit\u00e4, miten voimme tehd\u00e4 seuraavasta pelist\u00e4 viel\u00e4kin vinke\u00e4mm\u00e4n ja pahoittelemme t\u00e4m\u00e4n raportin suorastaan h\u00e4vyt\u00f6nt\u00e4 viiv\u00e4stymist\u00e4. Moinen ei tule toistumaan.<\/p>\n\n\n

      Salamurhapeli II pisteet \/ Assassination Game II scoring<\/h2>\n\n\n\n\n\t\n\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t
      Peitenimi \/ Alias<\/th>Murhat \/ Murders<\/th>Tapot \/ Kills<\/th>Pid\u00e4tykset \/ Arrests<\/th>Sivulliset uhrit \/ Collateral damage<\/th>Todistajat \/ Witnesses<\/th>Silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4 \/ Observers<\/th>Pisteet \/ Points<\/th>\n<\/tr>\n<\/thead>\n
      Hoppa Huopatossu<\/td>1<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>12<\/td>\n<\/tr>\n
      Lumikko<\/td>2<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>35<\/td>\n<\/tr>\n
      Smjert<\/td>4<\/td>1<\/td>2<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>78<\/td>\n<\/tr>\n
      Ms. Mexico<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>20<\/td>20<\/td>3<\/td>\n<\/tr>\n
      Puuma<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>2<\/td>\n<\/tr>\n
      Hell\u00e4 Ben<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>-5<\/td>\n<\/tr>\n
      CCCP<\/td>1<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>1<\/td>0<\/td>10<\/td>\n<\/tr>\n
      Luigi Lugosi<\/td>4<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>3<\/td>0<\/td>40<\/td>\n<\/tr>\n
      Aimo H\u00e4iri\u00f6<\/td>0<\/td>0<\/td>1<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>11<\/td>\n<\/tr>\n
      Gleb<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>-5<\/td>\n<\/tr>\n
      Noila<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>1<\/td>\n<\/tr>\n
      Gismonda<\/td>2<\/td>0<\/td>1<\/td>0<\/td>1<\/td>1<\/td>35<\/td>\n<\/tr>\n
      Is\u00e4 Magnus<\/td>1<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>35<\/td>2<\/td>8<\/td>\n<\/tr>\n
      Vampira<\/td>1<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>9<\/td>\n<\/tr>\n
      Kilpikonna<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>\n<\/tr>\n
      Laurentius<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>\n<\/tr>\n
      Cloaca Maxima<\/td>0<\/td>0<\/td>3<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>26<\/td>\n<\/tr>\n
      Shakaali<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>1<\/td>\n<\/tr>\n
      Ketale<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>2<\/td>\n<\/tr>\n
      Sir Bommel the Seventh<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>-10<\/td>\n<\/tr>\n
      J\u00e4\u00e4karhu<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>\n<\/tr>\n
      Katariina Unhola<\/td>1<\/td>0<\/td>1<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>19<\/td>\n<\/tr>\n
      Korppi<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>\n<\/tr>\n
      Gosalyn<\/td>2<\/td>0<\/td>0<\/td>1<\/td>0<\/td>2<\/td>26<\/td>\n<\/tr>\n
      Moonman<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>\n<\/tr>\n
      Kaapo<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>1<\/td>\n<\/tr>\n
      Terminaattori<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>\n<\/tr>\n
      Dr. Peter Laumann<\/td>3<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>44<\/td>\n<\/tr>\n
      Gore<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>1<\/td>\n<\/tr>\n
      Mimosa Al’Dare<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>\n<\/tr>\n
      Tennessee Gold<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>\n<\/tr>\n
      Double R<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>1<\/td>\n<\/tr>\n
      Markku Purho<\/td>1<\/td>0<\/td>0<\/td>2<\/td>0<\/td>0<\/td>8<\/td>\n<\/tr>\n
      Hovimestari<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>2<\/td>\n<\/tr>\n
      Alma<\/td>1<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>3<\/td>0<\/td>16<\/td>\n<\/tr>\n
      Revolverimies<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>\n<\/tr>\n
      Musta Leski<\/td>2<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>2<\/td>26<\/td>\n<\/tr>\n
      Verde 7<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>1<\/td>\n<\/tr>\n
      Make<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>3<\/td>\n<\/tr>\n
      Beige Kostaja<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>\n<\/tr>\n
      Jusse<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>1<\/td>\n<\/tr>\n
      Callidus 307<\/td>1<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>11<\/td>\n<\/tr>\n
      Sandels<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>-5<\/td>\n<\/tr>\n
      Vasilisa<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>3<\/td>\n<\/tr>\n
      Scaramanga<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>\n<\/tr>\n
      Julius<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>2<\/td>\n<\/tr>\n
      Agent 86<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>2<\/td>\n<\/tr>\n
      Harri Ruoska<\/td>1<\/td>0<\/td>0<\/td>0<\/td>1<\/td>0<\/td>14<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n\n\n\n
      \n\n\n\n

      Su 28.11. klo 23:59 – Peli p\u00e4\u00e4ttyi<\/h2>\n\n\n\n

      Salamurhapeli 2 on p\u00e4\u00e4ttynyt. Lis\u00e4tietoja julkaistaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pian.<\/p>\n\n\n\n

      \n\n\n\n

      Ti 23.11.2004 klo 18:30 – Is\u00e4 Magnus ammuttu<\/h2>\n\n\n\n

      Saamiemme tietojen mukaan HYSin t\u00e4h\u00e4n asti julkisimman onnistuneen murhan (35 todistajaa, 2 silminn\u00e4kij\u00e4\u00e4) tehnyt ”Is\u00e4 Magnus”<\/strong> on ammuttu filosofian laitoksen yl\u00e4aulan nojatuoliin useiden todistajien l\u00e4sn\u00e4ollessa. Etsivien kerrotaan yritt\u00e4v\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4 ja odottavan tietoja sairaalasta.<\/p>\n\n\n\n

      \n\n\n\n

      Ti 23.11.2004 klo 13:51 – Ketale pid\u00e4tetty<\/h2>\n\n\n\n

      Ahkera etsiv\u00e4 L<\/strong> on pid\u00e4tt\u00e4nyt Ketaleen<\/strong>. Kohde ammuttiin vastustaessaan pid\u00e4tyst\u00e4.
      <\/p>\n\n\n\n


      Uhri kertoo:<\/strong>
      <\/p>\n\n\n\n


      Aamulla en aavistanut tulevaa kohtaloani, aamup\u00e4iv\u00e4 tuntui menev\u00e4n
      normaalisti, ehk\u00e4 liiankin normaalisti. P\u00e4\u00e4timme porukalla poistua
      luennolta hieman etuajassa ja suunnistaa sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Aseeni kulki repussa
      mukana ja l\u00e4hdimme sy\u00f6ty\u00e4mme k\u00e4ym\u00e4\u00e4n opiskelijahuoneessa tarkoituksena
      ehti\u00e4 seuraavalle luennolle.
      <\/p>\n\n\n\n


      Luennolle l\u00e4ht\u00f6 kuitenkin venyi kun ilmoittauduin opiskelijahuoneessa
      risteilylle joka my\u00f6s vei huomioni kyseisell\u00e4 hetkell\u00e4. Tiesin ett\u00e4
      kumpulastakin l\u00f6ytyi etsivi\u00e4 jotka voisivat olla per\u00e4ss\u00e4ni mutta kaikki
      tapahtui t\u00e4n\u00e4\u00e4n liian nopeasti.
      <\/p>\n\n\n\n


      Yht’\u00e4kki\u00e4 l\u00e4hettyville k\u00e4veli tuttu fyysikko, jonka tiesin etsiv\u00e4ksi.
      Kuitenkaan en huomannut asetta ennen kuin kuulin sanat ”olet pid\u00e4tetty
      ketale, antaudu”, pakenemisen tarve n\u00e4kyi varmaan silmist\u00e4ni, mutta silloin
      oli jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4, n\u00e4in kuinka luoti l\u00e4hti aseesta kohti minua. Ainoa
      ajatukseni oli ei, EI kun luoti lopulta iskeytyi vatsaani ja jouduin
      shokkiin.<\/p>\n\n\n\n

      \n\n\n\n

      Ma 22.11.2004 – Tuomaristo tiedottaa: Loppu on l\u00e4hell\u00e4<\/p>\n\n\n\n

      Peli p\u00e4\u00e4ttyy sunnuntain (28.11.) ja maanantain (29.11.) v\u00e4lisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4\nkeskiy\u00f6ll\u00e4. Purkutilaisuus ja palkintojen jako tapahtuvat Vanhan\nylioppilastalon kuppilan kabinetissa keskiviikkona 8.12. klo 18.\n\nK\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 viimeiset p\u00e4iv\u00e4nne hyvin :-)\n<\/pre>\n\n\n\n
      \n\n\n\n
      Ke 17.11.2004 klo 20:33 Etsiv\u00e4 F pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 taas<\/h2>\n\n\n\n
      The detective F<\/strong> pid\u00e4tti Kaapon<\/strong>. Kohde kuoli vastustaessaan pid\u00e4tyst\u00e4.
      <\/p>\n\n\n\n

      Uhri kertoo:<\/strong>
      <\/p>\n\n\n\n

      T\u00e4n\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 yheks\u00e4n aikoihin ollessani oluthuone Kaislassa pelaamassa goota,
      rynt\u00e4\u00e4 paikalle mies huutaen ”Kaapo! Antautukaa!”. Paniikissa rupean
      katselemaan ymp\u00e4rilleni ja etsim\u00e4\u00e4n pakotiet\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 salapoliisi tukkii
      ainoan pakoreitin, ja ampuu minut kylm\u00e4verisesti. Varmasti rankka ammatti
      tuo salapoliisin virka\u2026

      Etsiv\u00e4 kertoo<\/strong>:

      16.11 saan ylennyksen kersantiksi ja pomoni antaa minulle teht\u00e4v\u00e4ksi
      vaaralliseen rikollisliigaan kuuluvan Juho Pakarisen alias Kaapon
      pid\u00e4tyksen. Kaapo on kuulemma ollut jo muutaman muun etsiv\u00e4n
      toimeksiantona, mutta he eiv\u00e4t ole onnistuneet pid\u00e4tyksess\u00e4. Kun avaan
      toimeksiannon tiedot ihmettelen kovasti miten on mahdollista, etteiv\u00e4t
      muut etsiv\u00e4t ole onnistuneet pid\u00e4tyksest\u00e4. Tekniikan pojat ja tyt\u00f6t ovat
      ker\u00e4nneet varsin kattavat tiedot Kaapon p\u00e4iv\u00e4rutiineista. Jonkin aikaa
      tietoja tutkittuani p\u00e4\u00e4t\u00e4n tehd\u00e4 ensimm\u00e4isen pid\u00e4tysyrityksen
      keskiviikkoiltana, jolloin Kaapo on viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 iltaa ravintola
      Kaislassa ”Go-peliporukan” kanssa. Pelailu on selke\u00e4stikin tekosyyn\u00e4
      h\u00e4nen pahamaineisen rikollisliigansa tapaamiselle.

      17.11 viet\u00e4 koko p\u00e4iv\u00e4n toimistolla tylsi\u00e4 paperihommia tehden.
      Liipasinsormeani alkaa kutkuttaa pahasti, kun suunnittelen mieless\u00e4ni
      illan pid\u00e4tyst\u00e4. L\u00e4hden toimistolta klo 17.45 ja suuntaan kohti
      leffateatteria. Kaapon tapaaminen alkaa klo 19 ja ajattelin itse tulla
      paikalle vasta klo 20 aikaan, jolloin tapaaminen on jo hyv\u00e4ss\u00e4
      vauhdissa. Kun ”Sky Captain and the World of Tomorrow” p\u00e4\u00e4ttyy
      suuntaan kohti ravintola Kaislaa. Oletan Kaapon oleilevan ravintolan
      takaosassa olevassa savuttomassa tilassa, joten tilaan tiskilt\u00e4 pienen
      oluen, jotta voin liikkua turhaa huomiota her\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Kierr\u00e4n
      ravintolan takaosan muka p\u00f6yt\u00e4\u00e4 etsien ja bongaan nurkkap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 Kaapon,
      joka on keskittynyt peliins\u00e4. H\u00e4n vilkaisee minuun p\u00e4in, mutta ei n\u00e4yt\u00e4
      kiinnitt\u00e4v\u00e4n liikaa huomiota kun jatkan kierrostani. Juon oluen lehden
      parissa ja pohdin tulevaa pid\u00e4tyst\u00e4: Suora l\u00e4hestymistapa lienee paras.
      K\u00e4yn WC:n puolella tarkastamassa aseeni toiminnan ja toimeksiannossa
      saamani kuvan.

      17.11 klo 20.20-20.25 l\u00e4hden p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isin askelein WC:st\u00e4 kohti
      nurkkap\u00f6yt\u00e4\u00e4. Puristan takkini taskussa pistooliani. Kun l\u00e4hestyn p\u00f6yt\u00e4\u00e4
      otan aseeni esille. Kaapo ei ole viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa huomannut mit\u00e4\u00e4n
      vaan keskittyy peliins\u00e4. Pys\u00e4hdyn Kaapon viereen, osoitan h\u00e4nt\u00e4 aseella
      ja lausun taikasanat ”Kaapo, antautukaa\u2026”. Kaapo ei n\u00e4yt\u00e4 tekev\u00e4n
      liikett\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 olevat ”Go-pelaajat” kiinnitt\u00e4v\u00e4t
      huomiota meihin. En halua koko rikollisliigaa kimppuuni, joten p\u00e4\u00e4t\u00e4n
      varoitukseksi ampua Kaapoa k\u00e4teen. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 olin valinnut illan
      aseekseni Magnumin, joten luoti ei pys\u00e4hdyk\u00e4\u00e4n Kaapon hauikseen vaan
      jatkaa matkaa suoraan kohti keuhkoja. Kaapo katsoo kauhistuneena minuun
      ja lyhistyy maahan. Ambulanssin saapuessa mit\u00e4\u00e4n ei ole en\u00e4\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4.
      No, tekev\u00e4lle sattuu\u2026<\/p>\n\n\n\n
      \n\n\n\n
      Ti 16.11.2004 klo 16:15 Lugosi puukottaa hississ\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
      Luigi Lugosi<\/strong> surmasi Hell\u00e4 Benin<\/strong> hississ\u00e4 Siltavuorenpenkereell\u00e4. Murhaajan suureksi yll\u00e4tykseksi hissin avautuvien ovien takana oli kolme silminn\u00e4kij\u00e4\u00e4, jotka n\u00e4kiv\u00e4t verisen vainajan valuvaa veist\u00e4 pitelev\u00e4n Lugosin jaloissa.
      <\/p>\n\n\n\n

      The murderer tells:<\/strong>
      <\/p>\n\n\n\n

      Olin synkistellyt p\u00e4ivi\u00e4. Olin n\u00f6yryytetty viikon takaisesta
      l\u00f6peryydest\u00e4ni. P\u00e4\u00e4tin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 itselleni ett\u00e4 toimeksiantajilleni,
      ett\u00e4 Lugosi on nerokas ja h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6n ammattilainen.
      <\/p>\n\n\n\n

      Kuuntelin luennon intentionaalisesta psykologiasta. Nelj\u00e4s kohteeni istui
      edess\u00e4ni kahden penkkirivin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. K\u00e4vin mieless\u00e4ni l\u00e4pi lukemattomia
      keinoja eliminoida h\u00e4net, muun muassa lapasten sis\u00e4isen kontaktimyrkytyksen
      luennon aikana (mik\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 pakkomielteeni lapasiin?).
      <\/p>\n\n\n\n

      Tilaisuutta ei koitunut. Niin taivalsin h\u00e4nen seuraavaan opetuspaikkaansa
      Siltavuorenpenkereen sokkeloon. Paikansin kohteeni naputtamassa
      tietokonetta -menin tekem\u00e4\u00e4n samoin. Tasan 16.14 nousin, sill\u00e4 h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei
      voisi en\u00e4\u00e4 kauan viivytell\u00e4. Suunnitelmani oli surma portaikossa, joten
      j\u00e4in hidastelemaan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n. Mutta kukapa kiipe\u00e4isi portaat kerroksesta -1
      kerrokseen 4? Kohteeni tuli odottamaan hissi\u00e4, joka lienee korkeassa
      talossa julkisin mahdollinen paikka etenkin juuri luennon alkamishetkell\u00e4.
      <\/p>\n\n\n\n

      Mutta pedon vereni kuohui ja ymm\u00e4rsin, etten pystyisi en\u00e4\u00e4 hillitsem\u00e4\u00e4n
      itse\u00e4ni. Nuori mies antoi minun astua edell\u00e4 hissiin. Ojensin etusormeni
      kohti nappuloita -kerrokset oli numeroitu arvoituksellisesti -1, 0, 1.
      Miss\u00e4 helvetiss\u00e4 tietokonesali oli? Mihin helvettiin olisin menossa? En
      ainakaan yl\u00f6s asti, koska hissi t\u00e4yttyisi varmasti matkan varrella.
      Valitsin numeron 1. Ovien sulkeuduttua otin veitseni vaivattomasti esiin ja
      survaisin sen kohteeni rintaan.
      <\/p>\n\n\n\n

      Hissin pys\u00e4htyess\u00e4 muutamaa metri\u00e4 ylemm\u00e4s kaduin ankarasti. Ruumis peitti
      kopin lattiaa ja l\u00e4mpim\u00e4n veren l\u00f6yhk\u00e4 t\u00e4ytti sen ilmatilan. Ovien auetessa
      vastassani oli kolme nuorta naista, jotka j\u00e4ykistyiv\u00e4t kauhusta. S\u00e4hisin
      heille karmeimmat kiroukseni ja nilkutin tieheni.
      <\/p>\n\n\n\n

      Mihin olenkaan ajautunut? Kaikki omaa syyt\u00e4ni! Kohta ovat kimpussani ne
      kapiset koirat, ne viheli\u00e4iset vasikat, ne ruokottomat riivaajat!
      <\/p>\n\n\n\n

      \u00c4itini kunnian kautta, en ole sama kuin ennen.<\/p>\n\n\n\n
        \n
      • Luigi Lugosi<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
        \n\n\n\n
        Ke 10.11.2004 klo 12:00 Lugosi iski puukolla<\/h2>\n\n\n\n
        Luigi Lugosi<\/strong> on tappanut j\u00e4lleen: Gosalyn<\/strong> kuoli puukoniskuun P\u00e4\u00e4rakennuksessa.
        <\/p>\n\n\n\n

        Uhri kertoo:<\/strong>
        <\/p>\n\n\n\n

        Kaksi murhaa ja 15 murhayrityst\u00e4 tehnyt Gosalyn kohtasi t\u00e4n\u00e4\u00e4n loppunsa
        p\u00e4\u00e4rakennuksen salissa 14 noin klo 11.50.
        <\/p>\n\n\n\n

        Olin varomattomasti yksin luokassa lukemassa romaania ennen tunnin alkua,
        mutta pitelin k\u00e4tt\u00e4ni pistoolin kahvalla ja p\u00e4lyilin ep\u00e4luuloisena kaikkia
        luokkaa l\u00e4hestyvi\u00e4 tuntemattomia lasioven l\u00e4pi. Kun luokkaan asteli
        iloisesti hymyilev\u00e4 vaaleatukkainen nuori nainen, jota en tunnistanut saman
        kurssin opiskelijaksi, sormeni puristuivat vaistomaisesti tiukemmin aseeni
        neonvihre\u00e4lle kahvalle. Tytt\u00f6 asteli rohkeasti sis\u00e4\u00e4n luokkaan ja kyseli
        kadonneita lapasiaan. Se oli niin itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 minun olisi pit\u00e4nyt
        ampua h\u00e4net siihen paikkaan, mutta en uskaltanut, sill\u00e4 olisihan ollut
        noloa niitata joku viaton lapastenetsiskelij\u00e4 vain vainoharhaisuuden
        vuoksi. Niinp\u00e4 nousin vain tyynesti seisomaan ja odotin valmiusasemissa ja
        varuillani, mit\u00e4 tuleman piti. Tytt\u00f6 asetti laukkunsa p\u00f6yd\u00e4lle ja penkoi
        sit\u00e4 hyv\u00e4ntuulisen n\u00e4k\u00f6isen\u00e4. Mieless\u00e4ni risteili kysymyksi\u00e4: pit\u00e4isik\u00f6
        minun kysy\u00e4 lapasten v\u00e4ri\u00e4, tai mill\u00e4 tunnilla h\u00e4n on ollut siin\u00e4 luokassa,
        ja jos h\u00e4n empii, h\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti valehtelee, ja voin hyv\u00e4ll\u00e4
        omallatunnolla ampua h\u00e4net. Ovelasti tytt\u00f6 h\u00e4m\u00e4si minut kauniilla hymyll\u00e4\u00e4n
        ja p\u00e4ivittelem\u00e4ll\u00e4 tuttavallisesti s\u00e4\u00e4n kylmyytt\u00e4, ja samassa h\u00e4n
        l\u00e4hestyikin minua nopeasti veitsi k\u00e4dess\u00e4\u00e4n.
        <\/p>\n\n\n\n

        Tilanne oli sekavuudestaan huolimatta ohi muutamassa hetkess\u00e4. En ollut
        huomannut ter\u00e4n kosketusta ollenkaan, ja ammuin pakenevaa murhaajaani viel\u00e4
        selk\u00e4\u00e4n. Ilmeisesti veitsi oli niin ter\u00e4v\u00e4, ettei sen uppoamista vatsaani
        edes huomannut. Tilanne kuitenkin p\u00e4\u00e4ttyi murhaajani eduksi:
        opiskelutovereitteni tullessa luokkaan olin jo vuotanut kuiviin.
        <\/p>\n\n\n\n
          \n
        • Gosalyn<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

          The murderer tells:<\/strong>
          <\/p>\n\n\n\n

          Nousin hissill\u00e4 yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksen nelj\u00e4nteen kerrokseen. Jotten
          her\u00e4tt\u00e4isi huomiota, olin naamioitunut yliopisto-opiskelijaksi
          ja sullonut laukkuni t\u00e4yteen luentomuistiinpanoja. Salissa 14
          alkaisi luento 18 minuutin kuluttua. Aioin asemoitua siten, ett\u00e4 voisin
          helposti kohdistaa iskun luennolle saapuvaan kohteeseeni. K\u00e4\u00e4nnyin
          kulman takaa porrastasanteelle, jolta oli sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti luentosaliin.
          <\/p>\n\n\n\n

          Sain vet\u00e4yty\u00e4 takaisin yksin tein. Lasisein\u00e4n l\u00e4pi olin
          n\u00e4hnyt kohteeni istumassa luentosalin eturiviss\u00e4. Yksin.
          Eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti yksin, sill\u00e4 vain yksi salin nurkka j\u00e4\u00e4
          porrastasanteelta n\u00e4htyn\u00e4 katveeseen. Mik\u00e4 uskomaton tilaisuus: uhri yksin
          luentosalissa, n\u00e4in\u00e4 aikoina. Aikaa ei ollut suunnitteluun, mutta luotin
          vanhaan pedon vaistooni.
          <\/p>\n\n\n\n

          Astun suoraan sis\u00e4\u00e4n. Samalla hetkell\u00e4 oivallan aseitteni olevan
          siviilivarusteideni alla -nopea aseen k\u00e4ytt\u00f6 ei onnistuisi. Pelaan aikaa
          suuntaamalla katseeni etsiv\u00e4sti lattiaan ja kysyn, onko kohteeni ehk\u00e4
          huomannut unohtuneita lapasiani. Samalla hetkell\u00e4 oivallan, ett\u00e4 kohteeni
          paha maine on per\u00e4isin legendaarisesta lapasmurhasta -lapasten
          mainitseminen oli virhe. En voi en\u00e4\u00e4 viivytell\u00e4 vaan yrit\u00e4n riuhtaista
          veitseni esiin -mutta sit\u00e4 ei l\u00f6ydy. Kohde on valpas, h\u00e4n on noussut
          seisomaan ja h\u00e4nen katseensa on l\u00e4pitunkeva. V\u00e4syneesti hymyillen jauhan
          h\u00e4nelle tyhj\u00e4\u00e4 ja kopeloin kiihke\u00e4sti rekvisiittaani. H\u00e4n on aivan
          vierell\u00e4ni, kuin kerj\u00e4ten tapetuksi tulemista. Viimein sormeni
          tapaavat uskollisen veitseni viile\u00e4n kahvan. Kiskaisen esineeni esiin
          ja ty\u00f6nn\u00e4n sen vimmaisesti nuoren naisen syd\u00e4meen.
          <\/p>\n\n\n\n

          Jouduin iskem\u00e4\u00e4n kehnossa asennossa k\u00e4sivarsi suorana, mutta veitseni, joka
          oli minulla jo Unkarin vuosinani, ei ole koskaan ep\u00e4onnistunut. Sen
          viilt\u00e4v\u00e4 ter\u00e4 uppoaa ihmisen lihaan kuin voihin ja niin tarkasti, ettei
          sit\u00e4 huomaakaan. Toden totta, suunnatessani ovelle kuulin kohteeni
          huudahtavan jotain. Vilkaisin taakseni ja n\u00e4in h\u00e4nen osoittavan minua
          pistoolilla, kasvoillaan ep\u00e4uskoinen ilme. H\u00e4nen puseronsa miehustassa oli
          kuitenkin nopeasti laajeneva kirkuvanpunainen l\u00e4ikk\u00e4 ja tiesin, ett\u00e4
          minuutissa enin osa h\u00e4nen verest\u00e4\u00e4n valuisi rintaonteloon ja h\u00e4n romahtaisi.
          <\/p>\n\n\n\n

          Astuessani salista porrastasenteen ohitti opiskelija, joka ei tosin
          vilkaissutkaan saliin 14 p\u00e4in. Portaita alas liikkuessani ei vastaani
          tullut ket\u00e4\u00e4n.
          <\/p>\n\n\n\n

          Ehditty\u00e4ni kauas tapahtumapaikalta vaivuin mietteisiin, jotka ovat
          vaivanneet minua jo viikkoja. Liikkeeni ovat hidastuneet, vaistoni
          heikentyneet ja aatteeni pehmentyneet. Olen tulossa vanhaksi.<\/p>\n\n\n\n
            \n
          • Luigi Lugosi<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
            \n\n\n\n
            La 6.11.2004 klo 13:19 – Revolverimies myrkytettiin sanomalehdell\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
            Rappuk\u00e4yt\u00e4vien pyssysankari Luigi Lugosi<\/strong> on myrkytt\u00e4nyt Revolverimiehen<\/strong>.
            <\/p>\n\n\n\n

            Uhri kertoo:<\/strong>
            <\/p>\n\n\n\n

            Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n aamu koitui kohtalokseni. Karkki tai kepponen, niinh\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n
            kuuluisi sanoa. Minulle ei valinnanvaraa kuitenkaan j\u00e4tetty, ja kepponen
            vei henkeni.
            <\/p>\n\n\n\n

            Her\u00e4sin tapani mukaan vasta puolenp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Viel\u00e4 puoliksi unessa
            raahauduin ovelle hakemaan sanomalehte\u00e4. Postiluukkuni on sen verran
            ahdas, ettei lehdenjakaja tavallisesti saa ty\u00f6nnetty\u00e4 lehte\u00e4 kuin puoliksi
            sis\u00e4\u00e4n. N\u00e4in oli nytkin k\u00e4ynyt, ja p\u00e4\u00e4tin yritt\u00e4\u00e4 vet\u00e4\u00e4 lehden itse
            sis\u00e4\u00e4n, ettei minun tarvitsisi menn\u00e4 aataminasussa rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n, saati
            sitten pukeutua. Tarttuessani lehteen tunsin sormissani jotain tahmeaa.
            Tiesin heti, ett\u00e4 nyt oli tarkkaavaisuuteni p\u00e4\u00e4ssyt ratkaisevalla hetkell\u00e4
            pett\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yleens\u00e4 k\u00e4sittelen postini suojak\u00e4sineiss\u00e4, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa
            nuo varotoimet unohtuivat. Murhaaja tiesi selv\u00e4sti, milloin olin kaikkein
            haavoittuvaisin ja iski lauantaiaamuna.
            <\/p>\n\n\n\n

            Silmiss\u00e4ni sumeni ja ruumiini alkoi kouristella holtittomasti. Yritin
            viel\u00e4 pest\u00e4 myrkky\u00e4 k\u00e4sist\u00e4ni pois, mutta se oli jo ehtinyt levit\u00e4 joka
            puolelle. Jalkani pettiv\u00e4t alta ja tuuperruin kylpyhuoneen lattialle.
            Ajatukseni olivat t\u00e4ynn\u00e4 ep\u00e4toivoa. En halunnut kuolla. Olinhan el\u00e4nyt
            vasta niin lyhyen aikaa. En ollut valmis l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. Mutta mit\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4
            ollut teht\u00e4viss\u00e4. Onneksi k\u00e4rsimykseni eiv\u00e4t kest\u00e4neet pitk\u00e4\u00e4n. Kurkustani
            kuului viel\u00e4 hetken vaimeaa kuolonkorinaa, ennen kuin lakkasin olemasta.
            M\u00e4d\u00e4ntyv\u00e4n ruumiini tuoksu paljastanee ennen pitk\u00e4\u00e4 karmean kohtaloni
            naapureille.

            -Revolverimies
            <\/p>\n\n\n\n

            The murderer tells:<\/strong>
            <\/p>\n\n\n\n

            Kohde oli hankala, koska toimeksiantajallani ei ollut antaa h\u00e4nest\u00e4 kuvaa.
            Siten ainoa mahdollisuuteni oli tavoittaa h\u00e4net asunnollaan. Pett\u00e4m\u00e4t\u00f6n
            suunnitelmani edellytti kohteen oloa kotosalla. Ensi t\u00f6ikseni selvitin
            ovikoodin ja astuin sis\u00e4pihan kautta porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n.
            <\/p>\n\n\n\n

            Jokaisen asunnon ovessa oli yll\u00e4tt\u00e4en suuri ryppypintainen lasi-ikkuna.
            Useimman takaa kajasti valo, mutta ei kohteeni ikkunan. Sis\u00e4pihalta n\u00e4in,
            ett\u00e4 h\u00e4nen s\u00e4lekaihtimensa olivat suljetut. Lis\u00e4ksi huomioni kiinnittyi
            pienenpieneen postiluukkuun, johon postinkantaja oli huolimattomasti
            ty\u00f6nt\u00e4nyt kaksinkerroin taitetun Presson.
            <\/p>\n\n\n\n

            Oletin, ett\u00e4 Presso jaetaan varhain aamulla. Oletin, ett\u00e4 kukaan ei
            l\u00e4htisi kotoaan tai tulisi kotiinsa kiskaisematta luukkuun jumiutunutta
            postia irti. Oli lauantaiaamup\u00e4iv\u00e4: h\u00e4n oli siis joko edelleen unessa tai
            ei ollut k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n kotonaan koko y\u00f6n\u00e4. J\u00e4in tummana hahmona
            porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n vartomaan elonmerkki\u00e4 kohteestani.
            <\/p>\n\n\n\n

            Kului yli tunti. \u00c4rtyneen\u00e4 p\u00e4\u00e4tin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 suunnitelmani toteuttamisen
            my\u00f6hemm\u00e4ksi. Halusin silti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 nuorelle miehelle terveiset ja sivelin
            h\u00e4nen postinsa tappavalla hermomyrkyll\u00e4. Hellin ottein nykytin lehden ulos
            todella ahtaasta luukusta ja levitin myrkyn sen alapinnalle sille
            puolelle, joka oli ollut asunnon sis\u00e4ll\u00e4. Myrkkypinnan alle sijoitin
            laukusta ottamani sile\u00e4pintaisen mainoslehtisen. Ty\u00f6nsin n\u00e4m\u00e4 takaisin
            luukkuun ja sitten vedin mainoslehtisen ulos. Seuraavaksi myrkytin
            porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 olevan lehdenpuoliskon alapinnan ja pyyhin roiskeet
            lattialta.
            <\/p>\n\n\n\n

            Poistuin kenenk\u00e4\u00e4n huomaamatta sis\u00e4pihan ja raskaan rautaportin kautta
            raukealle etel\u00e4helsinkil\u00e4iselle kadulle.

            Luigi Lugosi<\/p>\n\n\n\n
            \n\n\n\n
            Pe 5.11.2004 klo 18:05 Myrkkykukkal\u00e4hetti Purho pid\u00e4tetty<\/h2>\n\n\n\n
            The detective F<\/strong> pid\u00e4tti myrkkykasvijoukkomurhastaan etsint\u00e4kuulutetun Markku Purhon<\/strong> t\u00e4m\u00e4n kotiovella.
            <\/p>\n\n\n\n

            Etsiv\u00e4 kertoo:<\/strong>
            <\/p>\n\n\n\n

            4.11 klo 14:36 saan vihdoin pitk\u00e4\u00e4n odottamani ilmoituksen p\u00e4\u00e4lik\u00f6lt\u00e4ni.
            Labran pojat ovat onnistuneet yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Hovimestarin perheen
            joukkomurhaan k\u00e4ytetyst\u00e4 kukkaruukusta l\u00f6ydetyt salamurhaaja Markku
            Purhon sormenj\u00e4ljet oikeaan henkil\u00f6\u00f6n. Aluksi olen j\u00e4rkyttynyt sill\u00e4 h\u00e4n on hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ni, enk\u00e4 uskonut h\u00e4nen kykenem\u00e4\u00e4n moiseen hirmutekoon. Hetken kuluttua mielialani paranee, koska h\u00e4nen
            pid\u00e4tt\u00e4minen varmaankin helpottuu koska tunnen h\u00e4net. Jonkin ajaa asiaa
            mietitty\u00e4ni vaivun kuitenkin ep\u00e4toivoon: Purho tiet\u00e4\u00e4 minun olevan
            etsiv\u00e4 ja h\u00e4n tunnistaa minut varmasti ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4, joten h\u00e4n tulee
            varmasti olemaan todella vainoharhainen l\u00e4heisyydess\u00e4ni. Pid\u00e4tyksest\u00e4
            tulee todella vaikea.
            <\/p>\n\n\n\n

            4.11 klo 17:00 saavun kotiin. Olen kehitellyt mieless\u00e4ni suunnitelmaa
            Purhon kiinnisaamiseksi. Aikaisemmin syksyll\u00e4 olin lainannut h\u00e4nelle
            kasan scifi-kirjoja ja niiden takaisin pyyt\u00e4minen antaa minulle hyv\u00e4n
            tekosyyn l\u00e4hesty\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 her\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ep\u00e4ilyksi\u00e4. Yrit\u00e4n soittaa
            Purholle, mutten saa h\u00e4nt\u00e4 kiinni, joten tyydyn l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n
            tekstiviestin, jossa kerron er\u00e4\u00e4n toisen yst\u00e4v\u00e4ni haluavan lainata er\u00e4\u00e4n
            h\u00e4nell\u00e4 olevan kirjan. L\u00e4het\u00e4n my\u00f6s tekstiviestin er\u00e4\u00e4lle toiselle
            etsiv\u00e4lle ja pyyd\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 mukaan tekem\u00e4\u00e4n pid\u00e4tyst\u00e4, mik\u00e4li Ruuskanen ei
            tartu sy\u00f6ttiini. Ko. etsiv\u00e4 ei vastannut, joten p\u00e4\u00e4dyn tekem\u00e4\u00e4n pid\u00e4tyksen itse.
            <\/p>\n\n\n\n

            5.11 klo 10:30 Purho soittaa minulle. Sovimme, ett\u00e4 k\u00e4yn joko
            hakemassa kirjan h\u00e4nen luotaan illalla tai sitten h\u00e4n tuo sen minulle
            lauantaina.
            <\/p>\n\n\n\n

            5.11 klo 17:30 Purho soittaa taas ja kertoo olevansa matkalla kotiin.
            Sovimme, ett\u00e4 haen kirjan noin klo 18 aikoihin. L\u00e4hden t\u00f6ist\u00e4 ja hypp\u00e4\u00e4n
            hiljattain ostamaani k\u00e4ytettyyn autoon. Sain auton halvalla, koska se
            oli kuulemma ollut mukana joidenkin rikollisten v\u00e4lisess\u00e4
            v\u00e4lienselvittelyss\u00e4 ja koko sen pohja ja kuljettajanpuolinen sivu on
            jouduttu uusimaan. Matkalla kohti Kulosaarta ihmettelen tuolien
            verhoilussa olevia tummia tahroja.
            <\/p>\n\n\n\n

            5.11 klo 18:05 saavun Purhon kotiovelle. Syd\u00e4meni hakkaa kiivaasti ja
            minun on vaikea k\u00e4tke\u00e4 j\u00e4nnittyneisyytt\u00e4ni. Olen piilottanut aseeni
            repun yl\u00e4taskuun ja tarkoituksena on kaivaa se esille kun laitan
            Purhon palauttaman kirjan laukkuuni. Soitan ovikelloa ja j\u00e4\u00e4n
            odottamaan. Kuulen kuinka joku tulee ovelle ja ilmeisesti kurkkaa
            ovisilm\u00e4st\u00e4. Purho avaa oven ja pit\u00e4\u00e4 k\u00e4tt\u00e4\u00e4n selk\u00e4ns\u00e4 takana.
            Vaihdamme pikaisesti tervehdykset ja h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyy hakemaan kirjaa.
            Huomaan h\u00e4nen pit\u00e4v\u00e4n k\u00e4dess\u00e4\u00e4n pistoolia. Purho laittaa pistoolin
            eteisen p\u00f6yd\u00e4lle, ottaa silt\u00e4 kirjan ja tulee takaisin ovelle. Avaan
            laukkuni yl\u00e4taskun ja alan k\u00f6mpel\u00f6sti kaivamaan asettani esille. Saan
            aseen esille ja k\u00e4sken Purhon antautua. Purhon vastaus on jotain
            tyyliin ”Voi ei.” muttei suoraan vastustele pid\u00e4tyst\u00e4. Teen nopean
            laskelman p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni: Purho tuntee minut ja mik\u00e4li h\u00e4n joutuu
            vankilaan h\u00e4n varmasti l\u00e4hett\u00e4\u00e4 mafian tappajat minun, perheeni ja
            yst\u00e4vieni kimppuun\u2026 Painan liipaisinta ja Purho sis\u00e4kalut lent\u00e4v\u00e4t
            eteisen sein\u00e4lle. Otan puhelimeni, n\u00e4pp\u00e4ilen pomoni numeron ja selit\u00e4n:
            ”She was coming straight at me!”<\/p>\n\n\n\n
              \n
            • Etsiv\u00e4 F

              <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
              Pe 5.11.2004 – Tuomaristo tiedottaa<\/p>\n\n\n\n
              UUSI AIKARAJA\nTy\u00f6nantajat alkavat k\u00e4yd\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6miksi. Jokaisella elossaolevalla\nsalamurhaajalla on viikko aikaa yritt\u00e4\u00e4 murhaa. Synkeiden seuraamusten\nuhalla niilt\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole viel\u00e4 surmanneet yht\u00e4\u00e4n uhriaan,\nedellytet\u00e4\u00e4n tuloksia. Muilta riitt\u00e4\u00e4 uusi yritysraportti.\n\nASEISTA\nPommipakettien hylk\u00e4\u00e4minen julkisiin kulkuneuvoihin on kielletty.\nHiljattain metrossa oli evakuointiin johtanut v\u00e4\u00e4r\u00e4 pommih\u00e4lytys hyl\u00e4tyn\nsalkun perusteella. Tapaus ei liittynyt meihin, mutta emme halua aiheuttaa\nvastaavaa tilannetta.\n\nPISTEYTYKSEST\u00c4\nTekojen pisteytys parin p\u00e4iv\u00e4n sis\u00e4\u00e4n kustakin tapahtumasta osoittautui\nep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseksi. Pistetaulukkoa p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n kerran viikossa\ntuomariston tapaamisten yhteydess\u00e4.\n\nMuistattehan, ett\u00e4 puuttuva raportti tarkoittaa viitt\u00e4 miinuspistett\u00e4.\n\nMets\u00e4stysiloa! :-)\n<\/pre>\n\n\n\n
              \n\n\n\n
              Ma 1.11.2004 n. klo 15 – Etsiv\u00e4 U pid\u00e4tetty<\/h2>\n\n\n\n
              The detective L<\/strong> (ex-”Cloaca Maxima”) pid\u00e4tti etsiv\u00e4 U:n<\/strong> (ex-”Callidus 307”), joka perjantaina 22.10. h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti teloitti satunnaisen sivullisen ja raportoi tappaneensa etsint\u00e4kuulutetun. Kohde ammuttiin vastustaessaan pid\u00e4tyst\u00e4.
              <\/p>\n\n\n\n

              Etsiv\u00e4 kertoo:<\/strong>
              <\/p>\n\n\n\n

              (otteita kersantti Latikan p\u00e4iv\u00e4kirjasta)
              <\/p>\n\n\n\n

              27.10 Uusi toimeksianto. IsoPomo otti minuun ja kolmeen muuhun tuoreeseen
              kersanttiin yhteytt\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6\u00f6mme on mahdollisesti p\u00e4\u00e4ssyt soluttautuja.
              Hoidetaan vakiomenettelyll\u00e4, valtion vankilathan ovat jo t\u00e4ynn\u00e4 poliittisia
              vankeja.. Tutkin U:n tiedot ja huomasin tunnistavani kuvan, t\u00e4m\u00e4n
              pit\u00e4isi hoitua helposti..
              <\/p>\n\n\n\n

              28.10 Turhaa v\u00e4ijymist\u00e4 Exactumilla moneen otteeseen. Olen huomaavinani
              er\u00e4\u00e4n toisenkin henkil\u00f6n seikkailevan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4 aulan tienoilla. Toinen
              etsiv\u00e4? Minulla on kollegoideni nimet, mutta haluan hoitaa t\u00e4m\u00e4n yksin.
              Kyseess\u00e4 on minun reviirini.. ja my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, haluaa kunnian itselleni ja
              taata urakehitykseni. Mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n ei ollut onni my\u00f6t\u00e4.
              <\/p>\n\n\n\n

              29.10 Toinen turhauttava p\u00e4iv\u00e4. K\u00e4vin useita kertoja norkoilemassa
              Uusivuoren luentosalien tienoilla. Pisimmill\u00e4\u00e4n seisoin Exactumin aulassa
              puoli tuntia tuloksetta. Onko joku vihjannut Uusivuorelle jahdista? Toinen
              soluttautuja?.. Huomasin j\u00e4lleen saman mahdollisen etsiv\u00e4n kuin eilen, mutta
              n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti h\u00e4nt\u00e4k\u00e4\u00e4n ei onnistanut. ..tai ehk\u00e4 olen tullut vainoharhaiseksi.
              <\/p>\n\n\n\n

              T\u00e4n\u00e4\u00e4n on Halloween bileet, Uusivuoren profiilin mukaan h\u00e4n voi hyvinkin
              saapua paikalle. Otan aseen mukaan.
              <\/p>\n\n\n\n

              30.10 Krapula, ei Uutta.. L\u00e4hden illalla baariin hukuttamaan huoleni.
              <\/p>\n\n\n\n

              1.11 U vihdoinkin hoidettu! Lopulta kaikki sujui niin hyvin kuin
              olin odottanutkin. H\u00e4n ilmestyi luennolle aivan tiedustelujen mukaan.
              Tauolla h\u00e4n l\u00e4hti salista, ja asetuin salin ulkopuolelle odottamaan h\u00e4nen
              paluutaan. Lopulta h\u00e4n tuleekin nurkan takaa kohti salin ovea. K\u00e4velen h\u00e4nt\u00e4
              vastaan, ohitan h\u00e4net ja k\u00e4\u00e4nnyn ymp\u00e4ri. H\u00e4n ei reagoi t\u00e4h\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n,
              joten ehdin ottaa aseeni rauhallisesti esille ja t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 selk\u00e4\u00e4n. H\u00e4n
              k\u00e4\u00e4ntyy vasta, kun kerron h\u00e4nen olevan pid\u00e4tetty. Silloin on tietenkin jo
              liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 ja teloitan h\u00e4net siihen paikkaan. Viralliseen raporttiin
              teen tietenkin normaalin selvityksen ”pid\u00e4tyksen vastustamisesta” (koskaan
              ei tied\u00e4 mihin reportterit p\u00e4\u00e4sev\u00e4t k\u00e4siksi). Silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4 oli paikalla
              enemm\u00e4n kuin viime pid\u00e4tyksen yhteydess\u00e4, mutta vaaratilannetta ei syntynyt.
              Loppu onkin poliittisen siiven heini\u00e4..
              <\/p>\n\n\n\n

              (my\u00f6hemmin) N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 tiedustelupuoli mokasi viime viikolla.
              Ilmeisesti U oli p\u00e4\u00e4ssyt livahtamaan maasta, enk\u00e4 siksi tavoittanut
              h\u00e4nt\u00e4 loppuviikosta (muista mainita asiasta ylemmille). Lis\u00e4ksi sain tiet\u00e4\u00e4,
              ett\u00e4 U:n rikos oli ”pid\u00e4tt\u00e4\u00e4” v\u00e4\u00e4r\u00e4 henkil\u00f6. Petturi tai p\u00e4tem\u00e4t\u00f6n,
              olen iloinen, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 on p\u00e4\u00e4sty.<\/p>\n\n\n\n
                \n
              • L<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                \n\n\n\n
                To 28.10.2004 pariinkin aikaan – Sandels valui kuiviin<\/h2>\n\n\n\n
                Assassins Vampira<\/strong> and Hoppa Huopatossu<\/strong> ovat murhanneet Sandelsin<\/strong> sek\u00e4 h\u00e4nen kaksoisveljens\u00e4. Vampira ampui Sandelsin ja Hoppa Huopatossu puukotti h\u00e4nen veljens\u00e4. Molemmat kuolivat kotiovelleen.
                <\/p>\n\n\n\n

                The murderer tells:<\/strong>
                <\/p>\n\n\n\n

                Olin todella kostonhimoisella tuulella; edellisest\u00e4 v\u00e4ijynn\u00e4st\u00e4 oli
                tuloksena vain helvetillinen tappoflunssa. Eik\u00e4 t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n kertaa miest\u00e4
                n\u00e4y mailla halmeilla. Vitutti. Viimein turhautuneena soluttauduin rappuun
                naapureiden hyv\u00e4uskoisuutta hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.Soitin uhrin ovikelloa ja
                peitin ns ovisilm\u00e4n kylm\u00e4ll\u00e4 k\u00e4dell\u00e4ni. Uhri avasi. -Sandels, otaksun?
                kysyin ja h\u00e4n l\u00e4im\u00e4ytti otsaansa. Se riitti. Ammuin osuman suoraan rintaan
                ja h\u00e4n j\u00e4i haukkomaan henke\u00e4\u00e4n. Poistuin voitonoluelle.
                <\/p>\n\n\n\n

                ”H\u00e4n liittyi enemmist\u00f6\u00f6n”
                -Petronius<\/em>
                <\/p>\n\n\n\n
                  \n
                • Vampira

                  Kaksoisveljen murhaaja kertoo:<\/strong>

                  Lukuisten tuloksettomien p\u00e4iv\u00e4kytt\u00e4usteni johdosta aloin olla kovin
                  turhautunut. Visioita vilisteli p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni ja unelmani kouristelevista
                  uhreista olivat jo pitk\u00e4\u00e4n tunkeutuneet uniini kuin h\u00e4rn\u00e4ten viel\u00e4
                  viatonta salamurhaajaa. P\u00e4\u00e4tin siis hyl\u00e4t\u00e4 t\u00e4yteen yll\u00e4tykseen perustuvat
                  kulmantakaa-suunnitelmani ja siirty\u00e4 luoksemarssintataktiikkaan.

                  Tiedostin hyvin aikeeni kulmakivet. N\u00e4in\u00e4 vaarallisina aikoina uhrit ovat
                  kovinkin varuillaan, joten ulosantini tulisi olla mahdollisimman viaton.
                  Ajattelin itse\u00e4ni uhrin asemassa. Kenelle avaisin oven? Ket\u00e4 en suurempia
                  miettim\u00e4tt\u00e4 teloittaisi heti oven vieress\u00e4 olevalla pumppuhaulikollani?
                  Kuka olisi niin luotettavassa asemassa t\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4luotettavassa maailmassa?
                  Mieleeni tulvahti hetken arvonnan j\u00e4lkeen kuva kilteist\u00e4 lettip\u00e4ist\u00e4,
                  jotka taluttavat mummoja kadun yli. Pukeutuisin partiolaiseksi, joka myy
                  niit\u00e4 iki-ihania partiojoulukalentereita. Helppoa, partiolainen kun olen
                  siviiliss\u00e4. Viime Kongon reissultani laukkuun j\u00e4\u00e4nyt viidakkoveitsi, jolla
                  olin taistellut alkuasukkaita vastaan, mahtui huomaamattomasti
                  kalentereiden v\u00e4liin ja oli valmis uuteen verenvuodatukseen.

                  T\u00e4yteen partiopukuun sonnustautuneena seisoin uhrini Sandelsin alaovella ja
                  p\u00e4\u00e4sin hetken yrittelyn j\u00e4lkeen rappuun sis\u00e4\u00e4n klo 19.50. Katsoin
                  viimeisen kerran pime\u00e4ss\u00e4 rapussa v\u00e4lkehtiv\u00e4\u00e4 viidakkoveist\u00e4ni ihaillen ja
                  ty\u00f6nsin sen kalenterinipun v\u00e4liin. T\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 taas menn\u00e4\u00e4n, kuiskasin
                  sille. Nousin hiljaa asuinkerrokseen ja painoin valot p\u00e4\u00e4lle.
                  Soitin ovikelloa. Kuulin askeleita. Ovi aukeaa. Viritin hyv\u00e4ntahtoisimman
                  hymyni naamalleni ja aloitin: ”Hei, haluaisitko ostaa partiolaisten
                  joulukalentereita? Hinta on viisi euroa.” Pahaa-aavistamaton kohde katsoi
                  minua hetken eik\u00e4 vaikuttanut j\u00e4rin kiinnostuneelta tarjouksestani. ”Ei
                  kiitos. En juuri nyt tarvitse.” Samalla kun aloitin ostaisitnytkuitenkin-
                  lauselmaani j\u00e4nnitin k\u00e4teni, vedin kalentereiden v\u00e4list\u00e4 kiilt\u00e4v\u00e4n
                  veitseni esiin ja salamannopeasti iskin sen Sandelsin vatsaan-alhaalta
                  yl\u00f6sp\u00e4in kuten me kaikki puukottajat tied\u00e4mme. J\u00e4lki oli erinomaista. Tuho
                  uhrini sisuskaluissa oli silminn\u00e4hden kuolettava. H\u00e4n tuupertui maahan
                  heti ep\u00e4onnekas katse silmiss\u00e4\u00e4n, joista veitseni hohto kajasti vedetty\u00e4ni
                  se ulos h\u00e4nest\u00e4 ja pidelless\u00e4ni sit\u00e4 h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n. Viimeisill\u00e4
                  hetkill\u00e4\u00e4n h\u00e4n muodosti huulilleen sanat: ”Minut on tapettu t\u00e4n\u00e4\u00e4n jo
                  kerran.” Olin tyrmistynyt. Edess\u00e4ni oli el\u00e4v\u00e4 kuollut. Tarut zombeista
                  olivat sittenkin totta. Siin\u00e4 vaiheessa koin parhaaksi poistua paikalta.
                  Zombeista ei koskaan voi tiet\u00e4\u00e4, sanotaan.<\/li>\n\n\n\n
                • Hoppa Huopatossu
                  <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                  \n\n\n\n
                  Ke 27.10.2004 aamuy\u00f6ll\u00e4 – Perhe l\u00f6ydetty myrkytettyn\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
                  Markku Purhon<\/strong> umpikiero myrkkykasvi vei hautaan Hovimestarin<\/strong>, h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4, siskonsa ja kaksi koiraa. Kuolinsyytutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t hapolla kastellusta kukkaruukusta j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 gelatiinikapseleihin pakatusta kaliumsyanidista, joka y\u00f6n aikana vapautui kukkaruukusta kuolettavin seurauksin.
                  <\/p>\n\n\n\n

                  T\u00e4llaisen erikoisuuden toteuttaminen vaatii konsultointia asetuomarin kanssa.<\/em>
                  <\/p>\n\n\n\n

                  Uhri kertoo:<\/strong>
                  <\/p>\n\n\n\n

                  Tiistai-iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ehk\u00e4 noin kuuden aikoihin ovikello soi. V\u00e4syneen\u00e4
                  menin avaamaan oven. Minulla oli tunne jo tuolloin, ettei se olisi hyv\u00e4
                  ajatus, mutta edellisen viikon sairaus oli heikent\u00e4nyt voimiani siin\u00e4
                  m\u00e4\u00e4rin, etten jaksanut ajatella asiaa sen kummemmin.
                  <\/p>\n\n\n\n

                  Oven takana oli kukkal\u00e4hetti. Otin puketin vastaan ja ep\u00e4ilykseni
                  vahvistuivat ja nousivat v\u00e4symykseni yl\u00e4puolelle. Avasin kuoren
                  varovaisesti hansikkaat k\u00e4dess\u00e4, jos kortti olisi myrkytetty. Ei ollut.
                  <\/p>\n\n\n\n

                  Ep\u00e4ilykseni kasvoi, sill\u00e4 kukkal\u00e4hetti oli n\u00e4ytt\u00e4nyt kummallisen tutulta.
                  <\/p>\n\n\n\n

                  Tiesin, ett\u00e4 ruukkukasvissa, jonka olin saanut oli jotain kummaa. En
                  kuitenkaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt, mik\u00e4 se voisi olla. Ajattelin vied\u00e4 kasvin roskiin,
                  mutta unohdin kasvin keitti\u00f6n p\u00f6yd\u00e4lle, kun koirat halusivat ulos.
                  <\/p>\n\n\n\n

                  Y\u00f6 tuli ja menin nukkumaan. Kasvi oli yh\u00e4 keitti\u00f6n p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4, ikkuna
                  keitti\u00f6ss\u00e4 oli auki ja ovi muihin huoneisiin kiinni. Y\u00f6n aikana is\u00e4ni oli
                  ilmeisesti kuitenkin sulkenut ikkunan ja kasvin multiin piilotettu myrkky
                  myrkytti huoneilman ja se siit\u00e4 sitten.
                  <\/p>\n\n\n\n

                  Sivullisia uhreja nelj\u00e4: is\u00e4, sisko ja kaksi koiraa.
                  <\/p>\n\n\n\n

                  T\u00e4ydet onnittelut ovelasta suunnitelmasta. Loistavasti toteutettu.

                  -Hovimestari
                  <\/p>\n\n\n\n

                  The murderer tells:<\/strong>
                  <\/p>\n\n\n\n

                  Kohteeni asui tiedustelujeni mukaan yksin tai oli ainakin ainoa asuntoonsa
                  rekister\u00f6ity. Taustatietojen perusteella olin vakuuttunut ett\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4isi
                  kasveista ja niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4tin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle myrkytetyn kukkatervehdyksen.
                  Myrkyksi valitsin KCN, joka on huoneenl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 kiinte\u00e4 jauhe ja muodostaa
                  kosteuden ja ilman vaikutuksesta tappavaa vetysyanidi (HCN ) -kaasua.
                  Kapseleiden sijoituskohteeksi valitsin ruukullisen viherkasvi, joka oli
                  ideaali myrkyn sijoitukseen. Kostea multa edist\u00e4isi gelatiinikapseleiden
                  hajoamista ja vetysyanidin muodostumista.
                  <\/p>\n\n\n\n

                  Ostin kasvin ja piilotin myrkkykapselit multaan. Olin kuullut kohteeni
                  sairastaneen edellisell\u00e4 viikolla, joten laitoin mukaan parane pian -kortin.
                  Astelin kohteeni kotiovelle rauhallisilla mielin, kukaan ei uskaltaisi ampua
                  ovelleen kukkal\u00e4hetti\u00e4. Ulko-ovin oli lukossa, mutta onneksi p\u00e4\u00e4sin sis\u00e4\u00e4n
                  soittamalla jonkin toimiston summeria. Astuessani hissist\u00e4 kohteeni ovelle
                  huomasin nimikyltiss\u00e4 my\u00f6s toisen sukunimen. Kirottua! Oli jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4
                  muuttaa suunnitelmia ja joutuisin todenn\u00e4k\u00f6isesti poistamaan p\u00e4ivilt\u00e4 my\u00f6s
                  viattomia sivullisia. Soittaessani ovikelloa alkoi korvia huumaava haukunta.
                  Kohteeni saapui avaamaan oven kahden villisti haukkuvan koiran s\u00e4est\u00e4m\u00e4n\u00e4.
                  Syd\u00e4meni pamppaili s\u00e4ik\u00e4hdyksest\u00e4. Huusin jotain h\u00e4nelle osoitetusta
                  kukkal\u00e4hetyksest\u00e4 ja ojensin paperiin k\u00e4\u00e4ritty\u00e4 kasvia. Kohteeni kasvoille
                  kohosi ep\u00e4ilys, ja hetken luulin pelini olevan pelattu. Koirien haukunta oli
                  korvia huumaava ja huusin uudelleen ’Teille on l\u00e4hettty kukkatervehdys!’.
                  Lopulta h\u00e4n tyytyi vastaanottamaan kasvin. K\u00e4velty\u00e4ni rauhallisesti kerroksen
                  alas juoksin loput portaan adrelaniinin s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4m\u00e4n\u00e4. Olin varma ett\u00e4 olin
                  k\u00e4ytt\u00e4ytynyt ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4sti ja saatoin vain toivoa ettei kohteeni penkoisi
                  multaa tai tohtisi heitt\u00e4\u00e4 viherkasvia pois. Mielt\u00e4ni kalvoi todenn\u00e4k\u00f6isyys
                  sivullista uhreista. Ainakin koirat vaikenisivat i\u00e4iseksi\u2026<\/p>\n\n\n\n
                    \n
                  • Markku Purho
                    <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                    \n\n\n\n
                    Ti 26.10.2004 klo 21:20 – Lumikko myrkytetty Kalliossa<\/h2>\n\n\n\n
                    Dr. Peter Laumann<\/strong> hyv\u00e4ksik\u00e4ytti yst\u00e4vyytt\u00e4 ja ovelasti myrkytti pommeistaan tunnetun Lumikon.<\/strong>
                    <\/p>\n\n\n\n

                    The murderer tells:<\/strong>
                    <\/p>\n\n\n\n

                    Uusi kohteeni oli Lumikko. Lumikko oli vanha yst\u00e4v\u00e4ni, tai pikemminkin
                    kollega. Olimme ty\u00f6skennelleet saman pomon leiviss\u00e4 moskovan mafiassa
                    muutama vuosi takaperin. Muistan kerran keskustelleemme monen monen votkan
                    j\u00e4lkeen ty\u00f6asioita ja h\u00e4nen sanoneen ett\u00e4 jos itse joutuisi salamurhan
                    kohteeksi olisi tyylikk\u00e4int\u00e4 kuolla myrkytykseen. Asevalintani oli siis
                    selv\u00e4.
                    <\/p>\n\n\n\n

                    Lumikko oli nimens\u00e4 veroinen ovela paskiainen. Tiesin hyvin kuinka
                    ep\u00e4luuloinen ja varuillaan h\u00e4n oli kokoajan.
                    <\/p>\n\n\n\n

                    Vatvoin p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni suunnitelmia suunnitelmien per\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4 olisi sopiva
                    paikka ja aika? Unicafe? Ei. Liikaa todistajia. Lounas luonani? Ei. Liian
                    l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4. Olisin itse kuollut jo ennenkuin kutsuisin h\u00e4net.
                    <\/p>\n\n\n\n

                    Lopulta keksin paikan; Harrastimme silloint\u00e4ll\u00f6in
                    roskaruokadyykkausreissuja kallion slummeissa. Kallion pimeill\u00e4 kujilla
                    ollessamme kahden voisin onnistua Lumikon myrkytt\u00e4misess\u00e4.
                    <\/p>\n\n\n\n

                    Jostain p\u00e4\u00e4h\u00e4ni syntyi idea ett\u00e4 voisin sekoittaa tappavaa myrkky\u00e4 kokakola
                    pulloon ja tarjota sit\u00e4 uhrilleni dyykkauksen ohessa. Mutta minun pit\u00e4isi
                    ensin voittaa h\u00e4nen luottamuksensa. H\u00e4n ei saisi esim. haistaa pulloa ennen
                    maistamista, koska tiesin h\u00e4nen pit\u00e4v\u00e4n asetta jatkuvasti mukanaan ja jos
                    h\u00e4n \u00e4kk\u00e4isi suunnitelmani olisin kuollut alta aikayksik\u00f6n.
                    <\/p>\n\n\n\n

                    Seuraavalla viikolla tapasimme koulussa pari kertaa ja puhuimme
                    mahdollisesta dyykkausreissusta ja yhten\u00e4 iltana uhrini soitti minulle ja
                    p\u00e4\u00e4timme menn\u00e4 illalla dyykkaamaan. Suunnitelmani olin hionut valmiiksi
                    t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4. Ottaisin taskuihini kaksi puolen litran kokakolapulloa.
                    Oikeassa taskussa olisi oikeaa kolaa ja vasemmassa myrkytetty\u00e4.
                    <\/p>\n\n\n\n

                    Tapasimme illalla luonani. Olin laittanut myrkkypullon valmiiksi vasempaan
                    taskuuni untuvatakkiini ja l\u00e4htiess\u00e4mme ulos otin pokkana toisen pullon
                    j\u00e4\u00e4kaapista, ”matkaev\u00e4\u00e4ksi”. Uhrini ihmetteli kuinka minulla, pennitt\u00f6m\u00e4ll\u00e4
                    oli moista juomaa ja selitin ett\u00e4 olin k\u00e4ynyt \u00e4itin kanssa kahvilla ja
                    kaupassa.
                    <\/p>\n\n\n\n

                    Avasin t\u00e4yden myrkytt\u00f6m\u00e4n kolapullon heti ulostauduttuamme ja otin siit\u00e4
                    huikan. Tarjosin my\u00f6s uhrilleni. H\u00e4n joi luottavaisesti n\u00e4hty\u00e4\u00e4n ensin
                    minun ottavan huikkaa. Laitoin pullon oikeaan takintaskuuni ja me jatkoimme
                    matkaa. Pulssini oli miljardi.
                    <\/p>\n\n\n\n

                    Saavuimme alepan roskiksille. Oli pime\u00e4\u00e4, utuista ja autiota. Ihan meid\u00e4n
                    vierest\u00e4 tepasteli yksi spurgu. Minun pit\u00e4isi odottaa viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa.
                    J\u00e4imme seisomaan roskahuoneen viereen ja yritin vaikuttaa rennolta, jutella
                    niit\u00e4n\u00e4it\u00e4 samalla kuin kaivoin vasemmasta taskustani pullon esiin. Pulloon
                    olin lattanut myrkkysekoitusta sen verran kuin ajattelin toisessa pullossa
                    olevan kolaa juotuamme siit\u00e4 pari huikkaa. Avasin pullon ja huomasin
                    samalla spurgun tulevan taas ohitsemme toisesta suunnastsa roskahuoneen
                    kulman takaa. Jouduin taas odottamaan. Nyt pulssini oli t\u00e4htitieteellinen
                    ja puheeni kuullosti varmasti hiukka kangertelevalta. Minun olisi nyt
                    toimittava. En voisi ottaa itse huikka myrkkypullosta, mutta en my\u00f6sk\u00e4\u00e4n
                    voinut pidell\u00e4 sit\u00e4 avattuna k\u00e4dess\u00e4ni ikuisesti. Lumikko alkaisi ep\u00e4ill\u00e4.
                    Odotin viel\u00e4 muutaman sekunnin ett\u00e4 spurgu h\u00e4vi\u00e4isi kulman taakse ja juuri
                    h\u00e4nen k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n pois ojensin t\u00e4risevin k\u00e4sin pulloa uhrilleni. H\u00e4n otti
                    pullon k\u00e4teens\u00e4. H\u00e4n joi. Tyhj\u00e4 katse silmiss\u00e4\u00e4n h\u00e4n luhistui m\u00e4rk\u00e4\u00e4n
                    asfalttiin. Viimeisin\u00e4 sanoinaan h\u00e4n taisi lausua ven\u00e4j\u00e4ksi jotain
                    yst\u00e4vyydest\u00e4. Laitoin ruumiin roskikseen ja liukenin paikalta.
                    <\/p>\n\n\n\n
                      \n
                    • Dr. Peter Laumann

                      Uhri kertoo:<\/strong>

                      Maanantaina sovittiin parin hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n (ja koulukaverin) kanssa tiistai-
                      illan dyykkausreissusta. Pirautin siis tiistaina illan l\u00e4hestyess\u00e4 ett\u00e4
                      olen yh\u00e4 tulossa mukaan. Kun l\u00e4hestyin yst\u00e4v\u00e4ni k\u00e4mpp\u00e4\u00e4, kuoleman l\u00e4sn\u00e4olo
                      tuntui niin selv\u00e4lt\u00e4 selk\u00e4piiss\u00e4ni, etten voinut asiaa ep\u00e4ill\u00e4: t\u00e4n\u00e4
                      iltana kuolen. En kuitenkaan voinut en\u00e4\u00e4 vet\u00e4yty\u00e4, se olisi ollut mit\u00e4
                      ep\u00e4tyylikk\u00e4int\u00e4.

                      Saapuessani yst\u00e4v\u00e4ni k\u00e4mp\u00e4lle sivelin reik\u00e4rautaani taskussa, se antoi
                      mukavasti kaivattua turvallisuudentuntua. K\u00e4mp\u00e4ll\u00e4 ei tapahtunut mit\u00e4\u00e4n
                      ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta yh\u00e4 tunsin viikatteen karmaisevan varmasti huojuvan
                      varjon.

                      L\u00e4htiess\u00e4mme reissulle yst\u00e4v\u00e4ni otti mukaansa pienen kokiksen, avasi ja
                      joi sit\u00e4 tarjoillen v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s minulle. P\u00e4\u00e4stiin kallion valintatalon taakse
                      roskiksille klo 21.20, h\u00e4myiseen soppeen, jossa odottelimme kaksin
                      kolmannen paikalle saapumista.

                      Ket\u00e4\u00e4n ei ollut n\u00e4kem\u00e4ss\u00e4, kun taas kerran yst\u00e4v\u00e4ni ojensi pulloaan
                      tarinoidessaan. Otin ja join. Heti kun erotin kaliumsyanidin harvemmin
                      maistetun aromin, tiesin tulleeni murhatuksi mit\u00e4 tyylikk\u00e4immin.
                      Hirvitt\u00e4vien kouristusten lomasta sopersin onnitteluni. J\u00e4tt\u00e4ess\u00e4ni
                      maallisen majani n\u00e4in alapuolellani ruumistani sullottavan roskikseen, ja
                      en n\u00e4hnyt ket\u00e4\u00e4n tulevan paikalle. Hengett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 katseessani pystyin viel\u00e4
                      n\u00e4kem\u00e4\u00e4n suurta ihailua nerokasta murhaajaani kohtaan!<\/li>\n\n\n\n
                    • Lumikko
                      <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                      \n\n\n\n
                      Ti 26.10.2004 klo 9:42 – Ms. Mexico pid\u00e4tetty<\/h2>\n\n\n\n
                      The detective K<\/strong> (ex ”Aimo H\u00e4iri\u00f6”) on ilmoittanut Ms. Mexicon<\/strong> pid\u00e4tyksest\u00e4. Kohde ammuttiin vastustaessaan pid\u00e4tyst\u00e4.
                      <\/p>\n\n\n\n

                      Etsiv\u00e4 kertoo:<\/strong>
                      <\/p>\n\n\n\n

                      Olin saanut kyseisen toimeksiannon jo viikko sitten, mutta jouduinkin
                      yll\u00e4tt\u00e4en taistelemaan paperihommien parissa enk\u00e4 p\u00e4\u00e4ssytk\u00e4\u00e4n kent\u00e4lle
                      kuten olin suunnitellut. Oletin etsiv\u00e4kollegojeni suoriutuvan keikasta
                      nopeasti, joten en liiemmin miettinyt asiaa. Aikatauluni helpottaessa ja
                      Ms. Mexicon ollessa yh\u00e4 vapaalla jallalla p\u00e4\u00e4tin t\u00e4n\u00e4 sateisena
                      tiistaiaamuna suunnata Kumpulaan kytt\u00e4yskeikalle.
                      <\/p>\n\n\n\n

                      Saavuin paikalle vasta 8.20, jolloin Exactumin l\u00f6ydetty\u00e4ni j\u00e4in ala-aulaan odottelemaan Unicafen avautumista. Vaikka olin laskelmoinut ep\u00e4illyn, Ms. Mexicon, ehtineen ajoissa luennolleen, yll\u00e4tyin positiivisesti h\u00e4nen tuntomerkkeihins\u00e4 sopivan henkil\u00f6n astellessa sis\u00e4\u00e4n ja noustessa kierreportaita kolmanteen kerrokseen. Seurasin hetken kuluttua per\u00e4st\u00e4 ja paikallistin kohteen
                      er\u00e4\u00e4seen luokkahuoneeseen. Arkkitehdille kiitos luokkien suurista
                      ikkunoista, joista er\u00e4\u00e4n s\u00e4lekaihtimien v\u00e4list\u00e4 tarkkaillen vakuutuin
                      kohteen henkil\u00f6llisyydest\u00e4.
                      <\/p>\n\n\n\n

                      Seuraava tunti kuluikin rattoisasti aamukahvin merkeiss\u00e4. Kahdeksannen donitsin ja kolmannen santsikupin j\u00e4lkeen kello l\u00e4hestyikin jo puolta yhdeks\u00e4\u00e4, jolloin siirryin kolmanteen kerrokseen paikkaan, josta pystyin tarkkailemaan luokkahuoneen ovea. Vain kymmenen minuutin odottelun j\u00e4lkeen luento p\u00e4\u00e4ttyikin ja kohteeni k\u00e4veli ulos luokasta opiskelutoverinsa kanssa, ohittaen minut muutaman metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4.
                      <\/p>\n\n\n\n

                      Nousin yl\u00f6s, seurasin heit\u00e4 muutaman askeleen ja k\u00e4skin h\u00e4nen antautua.
                      H\u00e4mmentynyt Ms. Mexico ilmoitti antautuvansa, mink\u00e4 tulkitsin ovelaksi
                      h\u00e4m\u00e4ysyritykseksi ja ammuin kohdetta l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4 maksaan (PUM!).
                      Kohteen lyyhistytty\u00e4 ymp\u00e4rilleen laajenevaan verilammikkoon poistuin
                      paikalta vihellellen. Loistava alku taas yhdelle kunniakkaalle p\u00e4iv\u00e4lle
                      Lain ja Oikeuden puolustajana!
                      <\/p>\n\n\n\n
                        \n
                      • Etsiv\u00e4 K
                        <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                        \n\n\n\n
                        Ma 25.10.2004 aamulla – Lumikko r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen<\/h2>\n\n\n\n
                        Pommitehtailija Lumikko<\/strong> on iskenyt taas. Shakaalin<\/strong> vei mukanaan nuken sis\u00e4\u00e4n rakennettu pommi.
                        <\/p>\n\n\n\n

                        Uhri kertoo:<\/strong>
                        <\/p>\n\n\n\n

                        Her\u00e4tty\u00e4ni t\u00e4n\u00e4 aamuna huomasin rapussamme pienen, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen n\u00e4k\u00f6isen
                        pussin. Jo siin\u00e4 vaiheessa arvasin, ett\u00e4 murhaaja lienee kannoillani.
                        Luontaista uteliaisuuttani menin kuitenkin asiaa tutkimaan, ja n\u00e4in
                        pussissa nuken ja oman nimeni nimilapussa. Oloni ollessa jo valmiiksi
                        puolikuollut, p\u00e4\u00e4tin tutkia sis\u00e4ll\u00f6n tarkemmin ja viime hetkell\u00e4 ennnen
                        sinkoutumista taivaan tuuliin n\u00e4in Lumikin viimeiset tervehdykset.<\/p>\n\n\n\n
                          \n
                        • Shakaali

                          The murderer tells:<\/strong>

                          Hoideltuani Smjertin havaitsin r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4 olevan viel\u00e4 riitt\u00e4miin toiseen
                          jekkuun. Pirtan murhaaminen oli aiemmin ollut tuloksetonta, k\u00e4vin jo
                          kerran asunnon ovella ”leivinpaperia lainaamassa” ja jouduin vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n koska
                          asunnossa oli muita ihmisi\u00e4.

                          Kierr\u00e4tyskeskuksen ilmaishuoneella n\u00e4in s\u00f6p\u00f6n mollamaijan, jonka viaton olemus sai kieron ja h\u00e4ijyn mieleni muotoilemaan maijasta pommia. Rakensin sen sis\u00e4\u00e4n mekanismin, joka laukaisisi pommin kun maijan oikeata jalkaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4isi istuvaan asentoon. Mekanismi toimi testauksissa hienosti, joten uskalsin viritt\u00e4\u00e4 pommin, ommella nuken kiinni ja l\u00e4hte\u00e4 sunnuntai-illan ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n hiljaiseen ja sateiseen y\u00f6h\u00f6n mollamaija kassissani.

                          Perill\u00e4 pelk\u00e4sin varhaisesta (klo 22) ajankohdasta johtuen tulevani n\u00e4hdyksi, mutta kukaan ei liikkunut sis\u00e4pihalla koko aikana. Otin kassistani kirkkaan muovipussin ja mollamaijan, ja j\u00e4tin lahjani roikkumaan uhrini nimell\u00e4 varustettuna asunnosta laskevien portaiden kaiteeseen. Sitten poistuin myh\u00e4illen sateiseen pime\u00e4\u00e4n.<\/li>\n\n\n\n
                        • Lumikko<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                          \n\n\n\n
                          Pe 22.10.2004 klo 17:14 – H\u00e4m\u00e4-h\u00e4m\u00e4-h\u00e4kki kiipes Almalle<\/h2>\n\n\n\n
                          Huomaavainen ”Gosalyn”<\/strong> toimitti Almalle<\/strong> l\u00e4mp\u00f6iset k\u00e4sineet talven varalta. K\u00e4sineeseen k\u00e4tketty myrkyllinen h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki vei hautaan Chemicumin hissimurhaajan.
                          <\/p>\n\n\n\n

                          Uhri kertoo:<\/strong>
                          <\/p>\n\n\n\n

                          Olin ollut varuillani ja tarkkaillut ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4ni ep\u00e4ilytt\u00e4vien
                          hiippareiden varalta, enk\u00e4 ollut n\u00e4hnyt ket\u00e4\u00e4n erityisen ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Aloin
                          siis jo tottua alituiseen kuolemanpelkoon (ja laukkuun vuotavaan aseeseen).
                          Saavuin perjantaina kotiini kilisev\u00e4n kauppakassin kanssa (valmistelin
                          seuraavan p\u00e4iv\u00e4n syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4kutsujani) klo 16, tarkistin postilaatikkoni ja
                          huomasin ilmoituksen saapuneesta suurikokoisesta kirjeest\u00e4. Ajettelin jonkun
                          sukulaisen l\u00e4hett\u00e4neen minulle syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4lahjan, ja ilahtuneena l\u00e4hdin
                          k\u00e4ym\u00e4\u00e4n postissa. K\u00e4velymatkan mietin seuraavan uhrini myrkytt\u00e4mist\u00e4.
                          <\/p>\n\n\n\n

                          Sain paketin, ja postit\u00e4ti taisi huomata pienen ep\u00e4luuloisuuteni sen
                          suhteen. En uskaltanut avata pakettia kuin vasta kotona. Paketti oli
                          leimattu kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin Hyvink\u00e4\u00e4ll\u00e4, eik\u00e4 se tikitt\u00e4nyt, mutta
                          laitoin nitriilik\u00e4sineet k\u00e4teen ja suojalasit p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja avasin paketin.
                          Lapaset! Luin saatekirjeen, ihmettelin kuka Pia minulle oli kirjoittanut, ja
                          varomattomasti otin labrak\u00e4sineet pois ja kokeilin lapasia.
                          Huippumyrkyllisen argentiinalaisen vihert\u00e4pl\u00e4h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin myrkky on niin
                          tehokasta, ett\u00e4 viimeiseksi ajatukseksi j\u00e4i ilahtuminen lapasista.
                          <\/p>\n\n\n\n

                          Syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhlista tulikin ruumiinvalvojaiset, onneksi boolitarvikkeet
                          olivat jo valmiina kaapissa, ja n\u00e4ihin hautajaisiin p\u00e4\u00e4si vainaja itsekin
                          osallistumaan \ud83d\ude42
                          <\/p>\n\n\n\n

                          Kiitos Gosalyn, hauska tapa kuolla!”<\/p>\n\n\n\n
                            \n
                          • Alma

                            The murderer tells:<\/strong>

                            Olen useampaan otteeseen ollut Keskustoimistolla v\u00e4ijym\u00e4ss\u00e4 kohdettani
                            Almaa, mutta p\u00e4\u00e4tin nyt l\u00e4hesty\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 toisella tavalla, kun en ole
                            kertaakaan viel\u00e4 n\u00e4hnyt h\u00e4nt\u00e4 h\u00e4nen aikataulunsa mukaisina aikoina. K\u00e4vin
                            maanantaina Vallilassa pyrkimyksen\u00e4ni p\u00e4\u00e4st\u00e4 h\u00e4nen asuntonsa ovelle, mutta
                            talon alaoveen olisi tarvittu ovikoodi, eik\u00e4 kukaan mennyt ovesta ulos tai
                            sis\u00e4lle sen puolen tunnin aikana, jonka odotin ulkona, joten l\u00e4hdin lopulta
                            pois. Nyt p\u00e4\u00e4tin l\u00e4hesty\u00e4 kohdettani postitse ja jatkaa (aiemmin
                            ep\u00e4onnista) h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkikampanjaani.

                            Olin jo aiemmin hyv\u00e4ksytt\u00e4nyt aseista vastaavalla tuomarilla aikeeni
                            l\u00e4hett\u00e4\u00e4 leikkih\u00e4m\u00e4h\u00e4kin uhrilleni postitse. Sen piti olla kuitenkin
                            paketissa, ei kirjeess\u00e4, sill\u00e4 el\u00e4v\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 selvi\u00e4isi
                            hengiss\u00e4 postin kirjeenk\u00e4sittelyst\u00e4. Niinp\u00e4 pakkasin postipakettiin
                            itsekudotun n\u00e4k\u00f6iset punaiset lapaset (joululahjalapaset, joita en ole
                            k\u00e4ytt\u00e4nyt kertaakaan, kun eiv\u00e4t sovi omiin v\u00e4reihini) ja ujutin toiseen
                            niist\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin sek\u00e4 sen ohessa lapun, jossa kerrottiin, mist\u00e4 oli kysymys
                            (ulkopuolisenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi), sek\u00e4 omat terveiseni uhrilleni ja
                            maininnan siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiin koskeminen tappoi. Lapasten lis\u00e4ksi
                            laitoin pakettiin viattoman oloisen kirjeen, jossa joku itse\u00e4\u00e4n sen
                            tarkemmin esittelem\u00e4t\u00f6n ”Pia” kertoo innostuneensa kutomaan ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4neens\u00e4
                            l\u00e4hett\u00e4\u00e4 lapaset muutamille tutuilleen, joiden kanssa ei ole tullut
                            pidetty\u00e4 aikoihin yhteytt\u00e4. Lopuksi h\u00e4n viel\u00e4 toivotti ”l\u00e4mp\u00f6\u00e4 syksyyn”.
                            Jos Alma kokeilee lapasia, h\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4 osuu ensimm\u00e4iseksi h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiin.

                            Laitoin paketin postiin keskiviikkona, joten pakettilapun pit\u00e4isi tulla
                            Jaanalle perjantaina. Jos h\u00e4n ehtii k\u00e4yd\u00e4 postissa samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, h\u00e4n avaa
                            paketin siis jo silloin. Toivon kohteeni luottamuksen her\u00e4\u00e4v\u00e4n paketin
                            tullessa oikeasti postissa: eih\u00e4n esim. pommeja ja myrkkykirjeit\u00e4 voisi
                            l\u00e4hett\u00e4\u00e4 postin kautta.

                            Nyt on vain toivottava, ettei kukaan muu ehdi listi\u00e4 Jaanaa ennen paketin
                            saapumista!

                            Mahdollisesti n\u00e4rk\u00e4styneille el\u00e4insuojelijoille viel\u00e4 tiedoksi, ett\u00e4
                            argentiinalaisen vihert\u00e4pl\u00e4h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin laittaminen lapasen sis\u00e4lle on
                            mielest\u00e4ni perusteltavissa siten, ett\u00e4 lapanen on h\u00e4m\u00e4h\u00e4kille mukavan
                            pime\u00e4, joustava ja hengitt\u00e4v\u00e4 piilopaikka, ja lis\u00e4ksi se pit\u00e4\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n
                            ilmastoon tottuneen otuksen ruumiinl\u00e4mm\u00f6n tasaisena, kun pakettia
                            kuljetetaan ulkona pakkass\u00e4\u00e4ss\u00e4. \ud83d\ude42<\/li>\n\n\n\n
                          • Gosalyn<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                            \n\n\n\n
                            Pe 22.10.2004 klo 12:16 – Etsiv\u00e4 Latikka tekee pid\u00e4tyksen<\/h2>\n\n\n\n
                            Etsiv\u00e4 L<\/strong> (ex ”Cloaca Maxima”) pid\u00e4tti Glebin<\/strong> Kumpulassa Physicumin edustalla. Kohde ammuttiin vastustaessaan pid\u00e4tyst\u00e4.
                            <\/p>\n\n\n\n

                            Etsiv\u00e4 kertoo:<\/strong>
                            <\/p>\n\n\n\n

                            Ep\u00e4ilty sai surmansa klo 1216 Physicumin (Gustaf H\u00e4llstr\u00f6min katu 2)
                            edustalla vastustaessaan pid\u00e4tyst\u00e4. Sivullisille ei koitunut vaaraa.
                            <\/p>\n\n\n\n

                            Aluksi haluan henk.koht. huomautuksena todeta, ett\u00e4 arvostan salaisen
                            poliisin luottamusta allekirjoittaneeseen. Sain t\u00e4m\u00e4n toimeksiannon huolimatta
                            yst\u00e4vyyssuhteestani edesmenneeseen Kauppiseen.
                            <\/p>\n\n\n\n

                            Tapahtumien kulku:
                            <\/p>\n\n\n\n

                            22.10.2004 n. klo 0100 varmistauduin ep\u00e4illyn saapumisajasta fysiikan
                            laitokselle, jonka olin valinnut pid\u00e4tyksen suorittamispaikaksi. Ep\u00e4ilty henk.koht. kertoi saapuvansa paikalle n. klo 1210.
                            <\/p>\n\n\n\n

                            22.10.2004 klo 1200 olin odottamassa ep\u00e4ilty\u00e4 laitoksen ulko-oven
                            l\u00e4heisyydess\u00e4. Poltin tupakan, jotten her\u00e4tt\u00e4isi Kauppisessa ep\u00e4ilyksi\u00e4 seisomalla ilman syyt\u00e4 laitoksen edustalla. Klo 1207 p\u00e4\u00e4tin k\u00e4yd\u00e4 tarkistamassa ettei ep\u00e4ilty ollut saapunut etuajassa ja ollut jo laitoksen sis\u00e4ll\u00e4. Nopean etsinn\u00e4n perusteella p\u00e4\u00e4ttelin, ettei h\u00e4n ollut viel\u00e4 paikalla. P\u00e4\u00e4tin palata ulko-oven l\u00e4heisyyteen, miss\u00e4 sivullisiin kohdistuisi pienempi vaara kuin sis\u00e4tiloissa. J\u00e4in odottamaan ep\u00e4ilty\u00e4 j\u00e4lleen tupakkaa polttaen.
                            <\/p>\n\n\n\n

                            Klo. 1214 ep\u00e4ilty saapui Physicumin portaille. Tervehdin h\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4n k\u00e4veli
                            luokseni. Meid\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4mme ei ollut sivullisia, joten p\u00e4\u00e4tin
                            suorittaa pid\u00e4tyksen. Otin aseen taskustani, osoitin ep\u00e4ilty\u00e4 ja k\u00e4skin h\u00e4nen antautua. H\u00e4n ei kuitenkaan totellut, vaan alkoi k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 uhkaavasti. N\u00e4in ollen jouduin ampumaan h\u00e4nt\u00e4, ennen kuin h\u00e4n aiheuttaisi vaaraa allekirjoittaneelle tai siviileille (yleisen ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaisesti). Laukaus osui vasempaan k\u00e4sivarteen, josta luoti jatkoi keskivartaloon.
                            Ep\u00e4ilty menehtyi verenvuotoon parissa minuutissa.<\/p>\n\n\n\n
                            \n\n\n\n
                            Pe 22.10.2004 klo 11:05:36 – Etsiv\u00e4t tavoittelevat Terminaattoria<\/h2>\n\n\n\n
                            Huhujen mukaan Terminaattori<\/strong> on pid\u00e4tetty. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4kin, alustavat tiedot antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen olevan edelleen hengiss\u00e4. Lis\u00e4tietoja odotetaan.
                            <\/p>\n\n\n\n
                            \n\n\n\n
                            Pe 22.10.2004 klo 9:10 – Autopommi vie Smjertin<\/h2>\n\n\n\n
                            Lumikon<\/strong> taitavasti toteuttama HYSin historian ensimm\u00e4inen autopommi r\u00e4j\u00e4ytti taivaan tuuliin mestarimyrkytt\u00e4j\u00e4 Smjertin<\/strong>.
                            <\/p>\n\n\n\n

                            Tuomaristo huomauttaa, ett\u00e4 autopommeihin liittyy erityisi\u00e4 ehtoja ja sellaista ei tule toteuttaa kysym\u00e4tt\u00e4 ohjeita aseista vastaavalta tuomarilta.<\/em>
                            <\/p>\n\n\n\n

                            Uhri kertoo:<\/strong>
                            <\/p>\n\n\n\n

                            Sitten J\u00e4\u00e4karhun ep\u00e4onnistununeen v\u00e4ijytysyrityksen en ollut tiet\u00e4\u00e4kseni
                            joutunut murhayrityksen kohteeksi. Muutama ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6 oli
                            hengaillut aina v\u00e4lill\u00e4 siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta toisaalta he saattoivat
                            olla vain aivan tavallisia kaduntallaajia. Minulla oli jo kehittynyt
                            selke\u00e4 rutiini: avasin kaikki kirjeeni hanskat k\u00e4dess\u00e4, tarkastin aina
                            rapun ja pihan ovisilm\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 ikkunasta ennen ulos menoa, kotiin
                            tullessani pidin asettani esill\u00e4, kannoin aina taskussani pistoolia\u2026
                            Kerran olin jopa tarkastanut autoni pommien varalta. Ilmeisesti
                            rutiinien luoma turvallisuuden tunne oli turruttanut vaistoni.
                            <\/p>\n\n\n\n

                            Perjantai-aamuna minulla oli noin yhdeks\u00e4lt\u00e4 alkava palaveri t\u00f6iss\u00e4.
                            Tiesin, ett\u00e4 pieni my\u00f6h\u00e4styminen oli aivan normaalia, joten aamulla
                            painoin k\u00e4nnyk\u00e4n snoozea useasti ennen kuin nousin yl\u00f6s. T\u00e4st\u00e4 johtuen
                            p\u00e4\u00e4sin ulos Roihuvuoren asunnostani vasta yhdeks\u00e4n j\u00e4lkeen, vaikka
                            kokous Pasilassa oli alkamassa samaan aikaan. L\u00e4hetin tekstarin ja
                            ilmoitin my\u00f6h\u00e4styv\u00e4ni. En ollut k\u00e4ytt\u00e4nyt autoani sitten tiistain, mutta
                            nyt oli sen verran kiire, etten voinut turvautua julkisiin.
                            <\/p>\n\n\n\n

                            K\u00e4velin ripe\u00e4sti autolleni, l\u00e4hiseutu oli rauhallinen, eik\u00e4 murhaajia
                            n\u00e4kynyt. Pahaa aavistamattomana avasin auton oven. Samalla kuulin auton
                            alta piipityst\u00e4 ja pian r\u00e4j\u00e4hdys sek\u00e4 ymp\u00e4riins\u00e4 lentelev\u00e4t pellin
                            kappaleet repiv\u00e4t vartaloni riekaleiksi. Makasin keskell\u00e4 tiet\u00e4
                            asfaltilla ja tiesin kuolevani pian. N\u00e4in vieress\u00e4ni maassa hajonneen
                            pommipaketin. Viimeisill\u00e4 voimillani raahauduin paketin luokse. Pommi
                            oli eritt\u00e4in taitavasti rakennettu Hiramatsu-pommi, jonka sytytyslanka
                            oli ilmeisesti ollut kiinnitettyn\u00e4 auton oven alareunaan, jonka takia en
                            ollut n\u00e4hnyt sit\u00e4. Pommipaketti oli musta, joten se n\u00e4kyi eritt\u00e4in
                            huonosti auton alta. Kuka murhaajista oli onnistunut tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4in
                            hienon ja onnistuneen murhan? ”Mustan Lesken”<\/strong> olin itse hoidellut,
                            joten nokkela ”Alma”<\/strong> oli seuraava arvaukseni. Paketin sis\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyi
                            viesti murhaajalta, jonka luin viimeisill\u00e4 voimillani. Asetuin sel\u00e4lleni
                            ja annoin periksi l\u00e4hestyv\u00e4lle pimeydelle. Kasvoilleni nousi hymy ja
                            viimeinen ajatukseni oli ”Onneksi olkoon Lumikko<\/strong>!”.
                            <\/p>\n\n\n\n
                              \n
                            • Smjert 

                              The murderer tells:<\/strong>

                              Maanantaina 11.10. p\u00e4\u00e4tin murhata Smjertin autopommilla. K\u00e4vin samantien
                              hankkimassa tarvittavat materiaalit k\u00e4tyreilt\u00e4ni tiimarista ja stokkan
                              rautakaupasta. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 rakentelin pommin ekebergin kakkulaatikkoon.
                              Suunnitelmani oli selke\u00e4: kuskin ovi aukeaa ja siin\u00e4 teipill\u00e4 kiinni oleva
                              siima laukaisee pommin, joka on kiinnitetty auton pohjaan.

                              Tiistaiaamuna 12.10. kello 04:30 olin etsim\u00e4ss\u00e4 uhrini autoa Roihuvuoresta. Se ei ollut asunnon oven edess\u00e4 ja olin varautunut siihen. Noin 45 min. etsint\u00f6jen
                              j\u00e4lkeen l\u00f6ysin viimein auton seudun vilkkaimman ja valaistuimman kadun
                              reunasta. Aikani yritin turhaan puhdistaa auton pohjaa r\u00e4till\u00e4, jotta
                              olisin saanut teipattua pommin kiinni. Vilkuilin ymp\u00e4rilleni ja tajusin
                              ett\u00e4 aamuvirkuimmat alkavat ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 l\u00e4heiselle bussipys\u00e4kille. Oli
                              vet\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4. Kotiin hipsiess\u00e4ni mieless\u00e4ni oli vahvana ajatus ”m\u00e4 viel\u00e4
                              n\u00e4yt\u00e4n!”.

                              Tiistaina her\u00e4tty\u00e4ni ennen puoltap\u00e4iv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tin hankkia pari
                              tarkoituksen mukaista magneettia. Suuntasin kulkuni kohti kallion
                              ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 elektroniikkaliikkeit\u00e4. Sain ilmaiseksi yhdest\u00e4 pienest\u00e4 atk-
                              putiikista parin entisen emolevyn magneettia, eritt\u00e4in keveit\u00e4 ja eritt\u00e4in
                              tehokkaita! Viel\u00e4 samana iltana palasin Roihuvuoreen. Asennus oli nopeaa
                              ja vaivatonta, ja klo 01:30 ei tarvinnut varoa ”autovarkaita” vihaavia
                              kansalaisaktivisteja. Seuraavana aamuna (ke 13.10.) v\u00e4rj\u00f6ttelin
                              bussipys\u00e4kill\u00e4 tunnin todetakseni uhrini nousevan samalta pys\u00e4kilt\u00e4
                              bussiin. Sitten poistin paketin ja sain flunssan.

                              Nyt parannuttuani ja pommia paranneltuani p\u00e4\u00e4tin iske\u00e4 uudelleen. Madalsin
                              pommin profiilia ja naamioin sen py\u00f6r\u00e4nkumilla (v\u00e4hemm\u00e4n r\u00e4ike\u00e4). Torstai-
                              iltana (21.10.) klo 00:30 sain paketin kiinnitetty\u00e4 niin tukevasti ett\u00e4
                              saatoin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen siihen kunnes kuulisin kieroa mielelt\u00e4ni miellytt\u00e4vi\u00e4
                              uutisia Roihuvuoresta.<\/li>\n\n\n\n
                            • Lumikko
                              <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                              \n\n\n\n
                              Pe 22.10.2004 aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 – Sir Bommel the Seventhin kaksoisveli surmattu<\/h2>\n\n\n\n
                              ”Luigi Lugosi”<\/strong> surmasi Sir Bommel the Seventhin<\/strong> kaksoisveljen perjantaina aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.
                              <\/p>\n\n\n\n

                              Mik\u00e4li salamurhaaja ei ole ajoissa saanut tietoa kohteensa kuolemasta, tuomaristo olettaa salamurhaajan tappaneen uhrinsa samalla alalla toimineen kaksoisolennon hieman v\u00e4hennetyin pistein. (On syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 kuolemansa j\u00e4lkeen salamurhaaja ei en\u00e4\u00e4 ole yht\u00e4 varuillaan kuin tavallisesti, joten pistearvo on hieman pienempi.)<\/em>
                              <\/p>\n\n\n\n

                              The murderer tells:<\/strong>
                              <\/p>\n\n\n\n

                              Pidin ovea auki lastenvaunuja ty\u00f6nt\u00e4v\u00e4lle naiselle ja pienelle taaperolle.
                              Nuori \u00e4iti hymyili minulle s\u00e4dehtiv\u00e4sti kiitokseksi. En usko h\u00e4nen
                              aavistaneen, kenet h\u00e4n tuli samalla p\u00e4\u00e4st\u00e4neeksi sis\u00e4lle porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n.
                              <\/p>\n\n\n\n

                              Asukasluettelossa asunnon 51 alla oli viisi sukunime\u00e4. Tied\u00e4n kuinka
                              herk\u00e4ss\u00e4 vanha liipaisinsormeni on, joten minun ei kannattaisi soittaa
                              ovikelloa. Asetuin nelj\u00e4nteen kerrokseen ja tarkkailin viidenness\u00e4
                              kerroksessa olevan asunnon ovea.
                              <\/p>\n\n\n\n

                              Kohteeni oli edellisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 juhlinut ja rellest\u00e4nyt kuin viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.
                              Siten arvasin h\u00e4nen nukkuvan pommiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Vaikka matkaa luentosaliin oli
                              35 minuuttia ja aikaa luennon alkuun 15, odotin tyynesti.<\/p>\n\n\n\n

                              Ovi aukesi -l\u00e4hdin nousemaan portaita samalla kun niit\u00e4 alas rynnisti nuori
                              mies. Tervehdimme toisiamme kuin naapurukset. Miehen yst\u00e4v\u00e4llisist\u00e4
                              kasvoista paistoi el\u00e4m\u00e4nilo ja vilpit\u00f6n nuoren ihmisen uteliaisuus maailmaa
                              kohtaan. Nuo kasvot olivat minulle niin tutut, niin tutut.
                              <\/p>\n\n\n\n

                              Heti ohitettuamme toisemme k\u00e4\u00e4nnyn,

                              t\u00e4ht\u00e4\u00e4n

                              tasanteelle ehtinytt\u00e4 kohdettani vasempaan solisluuhun

                              h\u00e4n havaitsee aseeni

                              h\u00e4n kyyristyy

                              h\u00e4n kompuroi

                              h\u00e4n pyrkii portaiden katveeseen

                              h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 suojata metallin edess\u00e4 voimatonta ruumistaan

                              ja min\u00e4 annan aseeni laueta.
                              <\/p>\n\n\n\n

                              Luunsirpaleet silpoivat osumakohtaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 pehmytkudosta ja roiskuva
                              veri kuvioi porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4n sein\u00e4t ja lattian. Kohteeni lyyhistyi. Ennen
                              j\u00e4hmettymist\u00e4\u00e4n h\u00e4n kangersi ”I’m dead already”.
                              <\/p>\n\n\n\n

                              En tied\u00e4, ymm\u00e4rsink\u00f6 h\u00e4nen sanomansa oikein. Laukaushan ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4
                              vaurioitti h\u00e4nen \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4\u00e4ns\u00e4 melkoisesti. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 antaa aihetta
                              mielenkiintoiseen pohdiskeluun: onko niin, ett\u00e4 ihminen kuolemansa hetkell\u00e4
                              itse asiassa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 paluuta ei en\u00e4\u00e4 ole? Ett\u00e4 h\u00e4n voi faktisesti
                              my\u00f6nt\u00e4\u00e4 olevansa jo<\/em> kuollut? Voiko tuonpuoleiseen siirtyv\u00e4 sielu puhua
                              maallisen asuinpaikkansa suulla viel\u00e4 sill\u00e4 hetkell\u00e4, kun on irtoamassa
                              siit\u00e4?
                              <\/p>\n\n\n\n

                              Poistuin porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4. Ei ristin sieluakaan mailla halmeilla. T\u00e4m\u00e4n
                              ainoan lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n
                                \n
                              • Luigi Lugosi
                                <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                \n\n\n\n
                                To 21.10.2004 klo 22:30 – Ensimm\u00e4inen pid\u00e4tys!<\/h2>\n\n\n\n
                                Detectives M<\/strong> (ex ”Katariina Unhola”) ja K<\/strong> (ex ”Gismonda”) pid\u00e4ttiv\u00e4t Sir Bommel the Seventhin<\/strong>. Kohde ammuttiin vastustaessaan pid\u00e4tyst\u00e4.
                                <\/p>\n\n\n\n

                                Etsiv\u00e4 kertoo:<\/strong>
                                <\/p>\n\n\n\n

                                Heti toimeksiannon saatuani otin s\u00e4hk\u00f6postitse yhteytt\u00e4 kolleegoihini.
                                Ms. M\u00e4kinen vastasi kutsuuni, ja tapasimme rautatieasemalla.
                                Etsint\u00e4kuulutettu oli usein havaittu torstaisin Baarik\u00e4rp\u00e4sess\u00e4
                                vaihto-oppilaiden kokoontumisajoissa, joten suuntasimme sinne. Otimme
                                erinomaiset tarkkailuasemat baaritiskin \u00e4\u00e4rest\u00e4 ja nautimme
                                kansainv\u00e4lisess\u00e4 tunnelmassa onnea tuntien edullisista euron hintaisista
                                drinkeist\u00e4mme.
                                <\/p>\n\n\n\n

                                Tunnin odottelun j\u00e4lkeen uhrimme ilmaantui paikalle. H\u00e4nen
                                henkil\u00f6llisyydest\u00e4 ei ollut ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n: 195-senttisen hollantilaisen
                                kirkuvanoranssin pelipaidan selk\u00e4mykseen oli bodeerattu h\u00e4nen sukunimens\u00e4.
                                Tarkkailtuamme kohdettamme puolisen tuntia oli aika alkaa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4.
                                <\/p>\n\n\n\n

                                Siniverinen kohteemme oli asettautunut seurueineen y\u00f6kerhon keskell\u00e4
                                sijaitsevaan sohvien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4n keitaaseen. Astelimme m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti
                                paikalle, ja tiedustelin, onko paikka h\u00e4nen vieress\u00e4\u00e4n kenties vapaa.
                                Istuuduttuani Ms. M\u00e4kinen lateli muodollisuudet p\u00e4in hollannikkaan
                                kasvoja, ja avasimme s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n veden h\u00e4nen rintaansa. J\u00e4timme
                                tyypertyneen seurueen kummastelemaan tilannetta ja poistuimme paikalta.<\/p>\n\n\n\n
                                  \n
                                • Anu Korhonen

                                  Etsiv\u00e4 kertoo:<\/strong>

                                  Tapasin etsiv\u00e4 Korhosen rautatieasemalla klo 21.00. Siit\u00e4 siirryimme
                                  pikimmiten Baarik\u00e4rp\u00e4seen, jossa etsint\u00e4kuulutettu Martens oli ilmoittanut
                                  viett\u00e4v\u00e4ns\u00e4 torstaiy\u00f6ns\u00e4. Martensia ei n\u00e4kynyt saapuessamme paikalle,
                                  joten j\u00e4imme asemiin baaritiskin \u00e4\u00e4reen, josta pystyimme melko hyvin
                                  tarkkailtua ulko-oven suunnasta tulevia.

                                  Noin tunnin saimme rauhassa nauttia Happy Hourin juomatarjouksista ja
                                  toistemme seurasta kunnes klo 21.55 etsiv\u00e4 Korhonen teki ensimm\u00e4isen
                                  havainnon Martensista. Huolemme siit\u00e4, ett\u00e4 tunnistaisimme uhrin oli aivan
                                  turha; h\u00e4n oli huomaavaisesti pukeutunut eritt\u00e4in hyvin n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n kirkkaan
                                  oranssiin t-paitaan, jonka sel\u00e4ss\u00e4 luki tikkukirjaimin MARTENS. P\u00e4\u00e4timme
                                  kuitenkin tarkkailla tilannetta ja odottaa ett\u00e4 kohteemme siirtyisi
                                  otollisempaan paikkaan; emmeh\u00e4n halunneet h\u00e4nen pinkovan karkuun saati
                                  sitten ampuvan meit\u00e4.

                                  Noin 22.20 harmiksemme hukkasimme kohteemme ja pel\u00e4styimme h\u00e4nen jo
                                  l\u00e4hteneen aiemmin jututtamansa naisen seurassa. Huolemme oli sen verran
                                  suuri, ett\u00e4 varmuuden vuoksi k\u00e4vimme jopa kysym\u00e4ss\u00e4 asiaa narikan
                                  ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4, jotka onneksi vakuuttivat miehen viel\u00e4 olevan paikalla.
                                  Pian Martens kuitenkin l\u00f6ytyi; h\u00e4n oli vain siirtynyt p\u00f6yt\u00e4\u00e4n istumaan
                                  miesseurueensa kanssa. P\u00e4\u00e4timme toimia heti, sill\u00e4 silminn\u00e4kij\u00f6ist\u00e4h\u00e4n ei
                                  tarvitsisi v\u00e4litt\u00e4\u00e4. K\u00e4velimme seurueen eteen ja etsiv\u00e4 Korhonen istuutui
                                  varmuuden vuoksi kohteen vieress\u00e4 olevalle tyhj\u00e4lle istuimelle valmiina
                                  ampumaan. Itse k\u00e4skin Martensia antautumaan, jonka j\u00e4lkeen ammuin h\u00e4nt\u00e4
                                  rintaan.

                                  Totesimme Sjors Martensin kuolleeksi kello puoli yhdelt\u00e4toista, jonka
                                  j\u00e4lkeen erosimme etsiv\u00e4 Korhosen kanssa jatkaaksemme matkaa omiin
                                  suuntiimme.<\/li>\n\n\n\n
                                • Kaisa M\u00e4kinen

                                  <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                  To 21.10.2004 klo 15:15 – Dr. Laumann kaataa Puuman<\/h2>\n\n\n\n
                                  Dr. Peter Laumann<\/strong> ampui Puuman<\/strong> Viikin Infokeskuksen narikassa.
                                  <\/p>\n\n\n\n

                                  Uhri kertoo:<\/strong>
                                  <\/p>\n\n\n\n

                                  Olin kovasti tyytyv\u00e4inen itseeni k\u00e4velless\u00e4ni ulos
                                  hyvin suoritetusta kokeesta. Omahyv\u00e4isyyteni karisi
                                  kuitenkin pian tajutessani, ett\u00e4 penkill\u00e4 istuva
                                  vieras henkil\u00f6 vilkuili minua. Aulassa oli ehk\u00e4 noin
                                  viisi ihmist\u00e4 sill\u00e4 hetkell\u00e4.
                                  <\/p>\n\n\n\n

                                  Aseeni oli takin taskussa, ja takki oli naulakossa.
                                  Pienen pienet aivoni raksuttivat hurjaa vauhtia k\u00e4yden
                                  l\u00e4pi eri vaihtoehtoja. Onnekseni kaverini k\u00e4veli juuri
                                  silloin vastaan ja j\u00e4i juttelemaan kanssani. Tunsin
                                  heti oloni turvallisemmaksi. H\u00e4nen tehdess\u00e4 l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n
                                  p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 jos haen takkini nopeasti, ehdin ehk\u00e4
                                  vet\u00e4\u00e4 aseeni esiin ennen kuin murhaaja p\u00e4\u00e4see
                                  l\u00e4hiet\u00e4isyydelle.
                                  <\/p>\n\n\n\n

                                  Kiirehdin naulakolle ja vedin takin niskaan. Haparoin
                                  jo valmiiksi taskuani, mutta murhaajani oli nopeampi.
                                  H\u00e4nen kutsuessaan minua nimelt\u00e4 tiesin jo loppuni
                                  koittaneen. Ennen kuin ehdin saamaan aseeni esiin,
                                  olin jo saanut samaiseen k\u00e4teen luodinrei\u00b4\u00e4n, josta
                                  viaton henkeni valui veren\u00e4 Viikin Infokeskuksen
                                  lattialle. Syrj\u00e4isill\u00e4 naulakoilla kukaan ei ollut
                                  todistamassa, kun potkaisin tyhj\u00e4\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4
                                  tuskahuutoni houkuttanut edes yht\u00e4 uteliasta
                                  ihmisenpuolikasta paikalle.
                                  <\/p>\n\n\n\n
                                    \n
                                  • Puuma

                                    The murderer tells:<\/strong>

                                    Uusi kohteeni opiskeli Viikiss\u00e4, miss\u00e4 min\u00e4kin usein py\u00f6rin. Tulisin siis
                                    saamaan vain yhden mahdollisuuden hoitaa h\u00e4net tyylikk\u00e4\u00e4sti pois
                                    p\u00e4ivilt\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 jos ep\u00e4onnistuisin yrityksess\u00e4ni saisi h\u00e4n mahdollisesti
                                    tiet\u00e4\u00e4 ulkon\u00e4k\u00f6ni ja se tuottaisi aivan liikaa mutkia matkaan. Oli siis
                                    valittava oikea aika ja oikea paikka.

                                    Tentti. H\u00e4n tulisi toivottavasti poistumaan yksin tenttisalista ja voisin
                                    napata h\u00e4net heti tenttihuoneen oven ulkopuolelta, h\u00e4nen olessa viel\u00e4
                                    sekavissa tenttitunnelmissa.

                                    Aseekseni valitsin vanhan sodanaikaisen oravapyssyni, joka mahtuu
                                    pieneenkin taskuun.

                                    Istuuduin tenttisalin oven viereen ja otin esille lehden jota lueskelin
                                    odellessani. Minuutit juoksivat. Ihmisi\u00e4 rupesi poistumaan salista.
                                    Kohdettani ei viel\u00e4 n\u00e4kynyt. Oliko h\u00e4n varmasti tentiss\u00e4? Noin tunnin
                                    pitk\u00e4n odottelun j\u00e4lkeen ihmisi\u00e4 rupesi virtaamaan ulos. Sitten
                                    virtaaminen taas rauhoittui. Yht\u00e4kki\u00e4 kohteeni k\u00e4veli ulos salista. H\u00e4n
                                    vilkaisi minua nopeasti ep\u00e4ilev\u00e4ll\u00e4 katseella. Paikalla oli nyt paljon
                                    todistajia, joten en voinut toimia. Kohteeni k\u00e4veli naulakoille p\u00e4in, j\u00e4i
                                    juttelemaan hetkeksi jonkun kanssa. Kun jutustelu oli ohi h\u00e4visi kohteeni
                                    naulakoiden sekaan. Nousin yl\u00f6s ja k\u00e4velin naulakoille kiert\u00e4en toista
                                    kautta niiden ymp\u00e4ri ja nyt kohtasimme. Olimme kahden. Huomasin h\u00e4nen
                                    poskiensa hieman punottavan ja h\u00e4nen liikkeens\u00e4 olivat hermostuneita. N\u00e4m\u00e4
                                    seikat varmistivat minut siit\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4n oli kohteeni. L\u00e4hestyin h\u00e4nt\u00e4
                                    nopeasti ja h\u00e4n rupesi hermostuneesti kaivamaan laukkuaan. Ammuin h\u00e4net
                                    nopeasti ja liukenin paikalta.<\/li>\n\n\n\n
                                  • Dr. Peter Laumann<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                    \n\n\n\n
                                    Ke 20.10.2004 23:59 – Pistetaulukko on avattu<\/h2>\n\n\n\n
                                    Syksyn pelin pistetaulukko on nyt n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 viereisen menun kohdassa pelaajat. Murhat p\u00e4ivittyv\u00e4t taulukkoon korkeintaan kahden arkip\u00e4iv\u00e4n viiveell\u00e4. Tuomaristo muistuttaa, ett\u00e4 raportit vaikuttavat pisteytykseen ja raportin puute tiet\u00e4\u00e4 viitt\u00e4 miinuspistett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
                                    \n\n\n\n
                                    Ti 19.10.2004 21:40 (?) – Smjert iskee ravintolassa<\/h2>\n\n\n\n
                                    T\u00e4h\u00e4n asti myrkkykirjeist\u00e4\u00e4n tunnettu Smjert<\/strong> tavoitti Musta Lesken<\/strong> ravintola Marian Helmess\u00e4.
                                    <\/p>\n\n\n\n

                                    Uhri kertoo:<\/strong>
                                    <\/p>\n\n\n\n

                                    Aavistin pahaa. Aamuinen v\u00e4ijymiseni ei ollut taaskaan johtanut teloitukseen.
                                    Ehk\u00e4 murhaajan vaistoni oli j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 minut\u2026 ja verinen omatuntoni kalvoi
                                    mustaa sieluani. Siksi kannoin housujeni kastumisenkin uhalla asettani
                                    kaikkialle, jopa Ravintola Marian Helmeen, jossa keskustelu anarkististen
                                    yhteis\u00f6jen realistisista toimintaedellytyksist\u00e4 velloi vilkkaana.
                                    <\/p>\n\n\n\n

                                    Pari tuntia keskusteltuani k\u00e4v\u00e4isin miestenhuoneessa, mutten arvannut
                                    heitt\u00e4v\u00e4ni siell\u00e4 viimeiset veteni. Vaikka kuulin Hadeksen porttien avautuvan,
                                    luulin niit\u00e4 vessan oveksi. Astelin ulos kopistani ja tuijotin Noutajaa suoraan
                                    kasvoihin huomaamatta h\u00e4nen murhaavia aikeitaan. Ohitimme toisemme, h\u00e4n
                                    matkalla kohti huusin istuinta, min\u00e4 tavoitellen ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4.
                                    <\/p>\n\n\n\n

                                    Laukaus repi lihaani ja t\u00e4ytti keuhkoni verell\u00e4. Huutoni j\u00e4hmettyi korinaksi
                                    j\u00e4\u00e4dess\u00e4ni Noutajan kanssa kahden Manalan esikartanoon, Marian Helmen
                                    miestenhuoneeseen. Kirosin sit\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaista kohtaloa, joka antaa
                                    viattoman sarjamurhaajan, Py\u00f6r\u00e4ilev\u00e4n Puukottajan, Kumpulan Teloittajan, joutua
                                    v\u00e4kivaltaisen kuoleman uhriksi. Mutta Kuolema vain nauroi hyv\u00e4ntahtoisesti
                                    matkallaan p\u00f6nt\u00f6lle\u2026<\/p>\n\n\n\n
                                      \n
                                    • Musta Leski

                                      The murderer tells:<\/strong>

                                      Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 sain toimeksiantajaltani uusia kohteita vanhojen tilalle.
                                      Heid\u00e4n tietojaan tarkastellessani huomasin, ett\u00e4 Mustalla Leskell\u00e4 oli
                                      jokin tapaaminen Marian Helmess\u00e4 klo 19 alkaen. Olin aikaisemmin k\u00e4ynyt
                                      kyseisess\u00e4 ravintolassa ja sen pieni miestenhuone sopi mainiosti
                                      v\u00e4ijytykseen. Tiesin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisin paikalle vasta kahdeksan maissa,
                                      mutta p\u00e4\u00e4tin yritt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen murhaamistaan joka tapauksessa.

                                      Saavuin ravintolaan klo 20 ja tilasin oluen tiskilt\u00e4. Kiertelin
                                      ravintolaa ja huomasin savuttomassa tilassa ryhm\u00e4n, joka oli varmastikin
                                      juuri se, jossa my\u00f6s kohde oli. Iso nuori porukka puhumassa
                                      ulkopolitiikkaa. En halunnut her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ep\u00e4ilyksi\u00e4 menem\u00e4ll\u00e4 huoneeseen
                                      vaikken ollutkaan takuuvarmasti tunnistanut kohdetta. Siirryin sen
                                      sijaan savulliseen tilaan tarkoituksenani tarkkailla WC:n ovea. Kaksi
                                      parasta kytt\u00e4yspaikkaa oli varattuna, joten siirrryin kolmanneksi
                                      parhaimpaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Sill\u00e4 aikaa kun odottelin kohteen WC-k\u00e4ynti\u00e4
                                      p\u00f6yd\u00e4t tyhjeniv\u00e4t ja onnistuin siirtym\u00e4\u00e4n suoraan WC-k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n viereiseen
                                      p\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Muut asiakkaat varmaan ihmetteliv\u00e4t pomppimistani ja
                                      vilkuilujani savuttoman tilan ja WC:n suuntaan. En antanut t\u00e4m\u00e4n h\u00e4irit\u00e4
                                      minua.

                                      Hieman vajaan kahden tunnin, puolentoista tuopin ja yhden turhan
                                      WC-k\u00e4ynnin (erehdyin henkil\u00f6st\u00e4) j\u00e4lkeen kohteen kuvasta vastaava mies
                                      meni WC:hen. Marian Helmen WC:ss\u00e4 on ainoastaan k\u00e4sienpesutila ja yksi
                                      koppi. J\u00e4in odottamaan pesutilaan ja kun ovi avautui olin varma, ett\u00e4
                                      kyseess\u00e4 oli Musta Leski. Pidin tyhj\u00e4t k\u00e4teni esill\u00e4 ja ohitin h\u00e4net
                                      matkalla koppiin. Kohde ei vaikuttanut ep\u00e4ilev\u00e4n mit\u00e4\u00e4n vaan k\u00e4\u00e4ntyi
                                      pesem\u00e4\u00e4n k\u00e4si\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa vedin aseeni, k\u00e4\u00e4nnyin ja ammuin h\u00e4nt\u00e4
                                      rintaan. Uhrin kasvoille nousi yll\u00e4ttynyt ilme, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n
                                      romahti lattialle. Poistuin WC:st\u00e4 ja varmistuin siit\u00e4 ettei murhalla
                                      ollut yht\u00e4\u00e4n todistajaa (kukaan ei voinut n\u00e4hd\u00e4 meid\u00e4n menev\u00e4n samaan
                                      aikaan WC:hen). Kulautin tuopin loppuun ja l\u00e4hdin kotia kohti. Vaatteeni
                                      haisivat savulta, mutta onneksi olin sent\u00e4\u00e4n saanut luettua hieman
                                      tenttikirjaa WC:n ovea v\u00e4ijyess\u00e4ni.<\/li>\n\n\n\n
                                    • Smjert
                                      <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                      \n\n\n\n
                                      Ti 19.10.2004 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 – K. saa taas postia<\/h2>\n\n\n\n
                                      Maanantaina myrkkykirjeen saanut K. (nimi muutettu) joutui uuden myrkkyhy\u00f6kk\u00e4yksen uhriksi. Vastoin ensivaikutelmaa h\u00e4nen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 odotetaan toipuvan – kirjeen kemikaali ei ollut tappavaa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kirjeen oli allekirjoittanut ”Gosalyn”<\/strong>.
                                      <\/p>\n\n\n\n

                                      Tuomaristo muistuttaa, ett\u00e4 kontaktimyrkyst\u00e4 k\u00e4y vain ja ainoastaan k\u00e4sivoide.<\/em>
                                      <\/p>\n\n\n\n

                                      Kohde kertoo:<\/strong>
                                      <\/p>\n\n\n\n

                                      Eilisest\u00e4 kirjeest\u00e4 yht\u00e4\u00e4n viisastumattomalta tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tuli
                                      karmaiseva tekstiviesti: ”M\u00e4 sitten kuolin just”. Kotiin kiirehditty\u00e4ni
                                      l\u00f6ysin ruumiin vierest\u00e4 myrkyll\u00e4 hyvin perusteellisesti
                                      sivellyn ”vaalimainoksen”, jonka alareunassa oli terveiset Gosalynilta.
                                      <\/p>\n\n\n\n

                                      Gosalynille terveisi\u00e4: Siirappi on kehno k\u00e4sivoide. Toisaalta puoli
                                      eteist\u00e4 sotkeva kerros takaa ett\u00e4 sit\u00e4 on mukavasti k\u00e4siss\u00e4 aina ulos
                                      l\u00e4htiess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
                                        \n
                                      • K.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                        \n\n\n\n
                                        Ma 18.10.2004 21:30 – Myrkkykirje l\u00f6ydetty<\/h2>\n\n\n\n
                                        Helsingiss\u00e4 on tapahtunut outo rikos, jota t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tutkitaan joko kotirauhan h\u00e4irint\u00e4n\u00e4 tai murhan yrityksen\u00e4. Nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 pysyttelev\u00e4 K. on saanut tuntemattomalla kemikaalilla kyll\u00e4stetyn kirjeen, jonka oli allekirjoittanut jo yhteen murhaan liitetty Dr. Peter Laumann<\/strong>.
                                        <\/p>\n\n\n\n

                                        Kohde kertoo:<\/strong>
                                        <\/p>\n\n\n\n

                                        Joko Smjert on j\u00e4lleen vauhdissa tai sitten h\u00e4n on saanut tyylikk\u00e4ill\u00e4
                                        murhillaan copycatit liikkeelle. Vain muutama pikkuseikka sai ep\u00e4ilykseni
                                        her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n:
                                        <\/p>\n\n\n\n

                                        -Tapahtumia seuranneena osasin varautua myrkkykirjeisiin

                                        -Kuoren takapuoli oli keskelt\u00e4 kosteudesta ryppyinen

                                        -Mainoskirje saapui puoli kymmenelt\u00e4\u2026illalla \ud83d\ude42

                                        <\/p>\n\n\n\n

                                        Mafia-pelin pahasti keskeytt\u00e4nyt kirjeenpurkusessio (asianmukaisin
                                        suojavarustein, tietenkin) paljasti kirjeest\u00e4 oman nimeni kauniisti
                                        kirjeeseen teipattuna ja l\u00e4hes kokonaan papereihn imeytyneen myrkyn.<\/p>\n\n\n\n
                                          \n
                                        • K.

                                          The murderer tells:<\/strong>

                                          Yritin tappaa K.:n kontaktimyrkkykirjeell\u00e4. Yritys taisi
                                          ep\u00e4onnistua. Kuulin kohteeni kotiovensa takaa selostavan k\u00e4mppikselleen
                                          jotain ep\u00e4ilev\u00e4\u00e4 tilityst\u00e4 myrkkykirjeest\u00e4 sen j\u00e4lkeen kun olin pudottanut
                                          kirjeen postiluukusta.<\/li>\n\n\n\n
                                        • Dr. Peter Laumann<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                          \n\n\n\n
                                          Ma 18.10.2004 klo 21:00 – Dr. Peter Laumann operoi<\/p>\n\n\n\n
                                          Dr. Peter Laumann<\/strong> surmasi Vasilisan<\/strong>.
                                          <\/p>\n\n\n\n

                                          Murhaaja kertoo<\/strong>:
                                          <\/p>\n\n\n\n

                                          Vasilisan eliminointi oli kauan py\u00f6rinyt mieless\u00e4ni. Kohteistani h\u00e4n oli
                                          k\u00e4tevimmin hoideltavissa. Vatvottuani strategiaa jo kauan huomasin
                                          yht\u00b4\u00e4kki\u00e4 olevani pattitilanteessa. Aika oli juoksemassa hihaani. Oli
                                          nimitt\u00e4in viimeisi\u00e4 hetki\u00e4 toimia, tai saisin etsiv\u00e4t, nuo s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4t
                                          kirotut verikoirat per\u00e4\u00e4ni.
                                          <\/p>\n\n\n\n

                                          Vasilisa ty\u00f6skenteli pieness\u00e4 ruokakaupassa keskustassa. Otin vanhan
                                          luotettavan yst\u00e4v\u00e4ni Triuqs retsam:in laukkuuni mukaan ja sukelsin
                                          kotiluolastani syksyiseen sumuun kadulle. Matkalla kaupalle mietin
                                          strategiaa. Kuinka varmistua uhrin henkil\u00f6llisyydest\u00e4 ja kuinka minimoida
                                          todistajien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4.
                                          <\/p>\n\n\n\n

                                          Astuin sis\u00e4\u00e4n kauppaan ja kassalla istui kohdettani et\u00e4isesti muistuttava
                                          nuori nainen. Hermostuneisuus oli sumentanut n\u00e4k\u00f6aistini. Pujahdin
                                          hyllyjen v\u00e4liin miettim\u00e4\u00e4n seuraavaa siirtoani. Palasin kassalle ja kysyin
                                          tyt\u00f6lt\u00e4 jotain thaimaalaisiin mausteisiin liittyv\u00e4\u00e4. Seuraavaksi
                                          ihmettelin emmek\u00f6 tunteneet toisiamme. Olimme varmasti tavanneet jossain.
                                          Kysyin tyt\u00f6n nime\u00e4. H\u00e4n kertoi. Se oli virhe. Menin varmistuneena hyllyjen
                                          v\u00e4liin odottamaan ett\u00e4 kauppaan astellut ainoa toinen asiakas haihtuisi.
                                          T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kohteeni tuli yst\u00e4v\u00e4llisesti minua palvelemaan hyllyjen
                                          v\u00e4liin ja kohtasi siell\u00e4 my\u00f6s kohtalonsa. Viimeisit sanat olivat: ” Aah,
                                          min\u00e4 arvasin t\u00e4m\u00e4n\u2026”
                                          <\/p>\n\n\n\n

                                          Taas poistuin syksyseen sumuun.<\/p>\n\n\n\n
                                            \n
                                          • Dr.Peter Laumann<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                            \n\n\n\n
                                            Su 17.10.2004 klo ? – Makekin avasi postinsa<\/h2>\n\n\n\n
                                            Smjertin<\/strong> kolmas myrkkykirje eliminoi juuri maahan palanneen Maken<\/strong>.
                                            <\/p>\n\n\n\n

                                            Uhri kertoo:<\/strong>
                                            <\/p>\n\n\n\n

                                            Raskaan ja salaisen ulkomaankeikkani j\u00e4lkeen saavuin jo vuorokauden
                                            vatsatautia ja vilustumista potevana kotiini Helsinki-Vantaan
                                            lentokent\u00e4lt\u00e4. Tavaroineni hyp\u00e4hdin oven takana odottavan postikasani yli
                                            ja onnistuin pudottamaan ruokakassini lattialle. Ker\u00e4ilin tavarani ja
                                            nostin postipinon ruokap\u00f6yd\u00e4lleni.
                                            <\/p>\n\n\n\n

                                            Juuri ennen viikon mittaista ulkomaanmatkaani olin kyll\u00e4stynyt
                                            helsinkitelevision ylihintaiseen verkkopalveluun ja heivannut
                                            kaapelimodeemini keskustan palautuspisteeseen. \u00c4rtyneen\u00e4 en jaskanut
                                            haastatella virkailijaa, vaan j\u00e4tin kalusteet tiskille sopimuspaperini
                                            kera. Eip\u00e4 ollut yll\u00e4tys saada Welholta A4-kokoinen kirje, jossa
                                            yhteystietoni muovi-ikkunassa. Helvetti\u00e4k\u00f6 ne viel\u00e4 haluaa.
                                            <\/p>\n\n\n\n

                                            Tartuin l\u00e4himp\u00e4\u00e4n ter\u00e4aseeseen, ruokaveitseen ja vedin kirjeen auki. Veitsi
                                            kulki kevyesti kuin m\u00e4rk\u00e4\u00e4 paperia leikaten ja huomasin sen aivan
                                            tahmeaksi. Oliko veitsess\u00e4 voita vanhastaan vai oliko kauppakassini
                                            vuotanut jotain kirjeiden p\u00e4\u00e4lle? Revin kirjeen nopeasti auki est\u00e4\u00e4kseni
                                            kirjeen enemm\u00e4n tuhoutumisen ja sain tahmaa nyt jo sormillenikin.
                                            <\/p>\n\n\n\n

                                            Toiseksi viimeinen ajatukseni oli ”n\u00e4ink\u00f6 helpolla”, kun viimeinen oli
                                            puolestaan ”ansaitsin t\u00e4m\u00e4n”.<\/p>\n\n\n\n
                                              \n
                                            • Make

                                              The murderer tells:<\/strong>

                                              Tieto myrkkykirjeist\u00e4ni oli ehtinyt jo levit\u00e4 yleiseen tietoisuuteen,
                                              joten oli hyvin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kukaan en\u00e4\u00e4 availisi kirjeit\u00e4\u00e4n
                                              varomattomasti. Onnekseni yksi kohteistani, Johannes Tiusanen, oli
                                              viett\u00e4nyt viikon ulkomailla ja oli palaamassa viikonvaihteessa Suomeen.
                                              Hyv\u00e4ll\u00e4 tuurilla h\u00e4n ei ollut ehtinyt tarkkailla uutisia yht\u00e4 hyvin kuin
                                              Suomessa kuluvalla viikolla oleilleet kohteeni. Ajattelin antaa
                                              Tiusaselle reippaan tervetuloa kotiin toivotuksen. Harkitsin hetken
                                              pommia myrkkykirjeen sijaan, mutta ajattelin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 pommit tuleville
                                              kohteilleni.

                                              Saavuin Tiusasen kotirapun ulkopuolelle lauantaina iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Rapussa
                                              oli ovisummerit, joten kokeilin aluksi Tiusasen summeria silt\u00e4 varalta,
                                              ett\u00e4 h\u00e4n olisi jo palannut Suomeen. Ei vastausta. Ryhdyin painelemaan
                                              summereita l\u00e4pi satunnaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Hetken aikaa kokeiltuani
                                              olin jo l\u00e4hes varma, ett\u00e4 summerit eiv\u00e4t ole toiminnassa viikonloppuna.
                                              Viimein kuitenkin t\u00e4rpp\u00e4si ja nais\u00e4\u00e4ni tiedusteli asiaani. Kerroin
                                              olevani tuomassa pakettia h\u00e4nen naapurilleen, joka ei ollut kotona
                                              (miksi valehdella, jos ei ole tarve?). Naapuri p\u00e4\u00e4stikin minut ovesta ja
                                              siirryin hissill\u00e4 ylimp\u00e4\u00e4n kerrokseen ja tipautin myrkkykirjeeni
                                              Tiusasen postiluukusta sis\u00e4\u00e4n. N\u00e4in postiluukusta, ett\u00e4 lattialla oli
                                              iso kasa postia, joten Tiusanen oli viel\u00e4 matkoilla. En usko oven
                                              avanneen naapurin n\u00e4hneen minua, koska h\u00e4n asui eri kerroksessa kuin
                                              Tiusanen.

                                              L\u00e4hdin ulos ja suunnistin asunnon l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevaan ”Punavuoren
                                              Ahven”-ravintolaan oluelle hyvin suoritetun ty\u00f6n kunniaksi. Kyseinen
                                              paikka oli toden\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s kohteeni kantapaikka. Harmikseni
                                              ravintolassa ei ollut jukeboxia, joten tyydyin hyr\u00e4ilem\u00e4\u00e4n mieless\u00e4ni
                                              Queenin klassikkoa. ”Another one\u2026”
                                              <\/li>\n\n\n\n
                                            • Smjert<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                              \n\n\n\n
                                              La 16.10.2004 klo ? – Tappo tanssilattialla<\/h2>\n\n\n\n

                                              Is\u00e4 Magnus<\/strong> surmasi Dommalla Alter Egon, Harmaasusien, HYFSKin ja Tolkien-seuran bileiss\u00e4 Callidus 307:n <\/strong>h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti tanssilattialle. Murhaaja valitsi sekuntinsa oikein ja tapahtumalla oli vain kaksi silminn\u00e4kij\u00e4\u00e4, mutta etsiv\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 uhrin lyyhistytty\u00e4 tanssilattialle ainakin joku 35:st\u00e4 todistajasta pystyy tunnistamaan tekij\u00e4n.
                                              <\/p>\n\n\n\n

                                              Uhri kertoo:<\/strong>
                                              <\/p>\n\n\n\n

                                              Minut eliminoitiin viime y\u00f6n\u00e4 dommalla Alter Egon yms j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4
                                              bileiss\u00e4.
                                              <\/p>\n\n\n\n

                                              Minua ammuttiin l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4 rintaan. Tilanne oli nopeasti ohi ja vaikka
                                              teko tapahtui bileiden p\u00e4\u00e4tilassa jossa oli kymmeni\u00e4 ihmisi\u00e4, en usko, ett\u00e4
                                              yli kaksi ihmist\u00e4 olisi n\u00e4hnyt aseen tai itse ammunnan.<\/p>\n\n\n\n
                                                \n
                                              • Callidus 307

                                                The murderer tells:<\/strong>

                                                Olin tavannut kohteen jo kerran aiemmin tietyiss\u00e4 yhteyksiss\u00e4, joten
                                                tunsimme toisemme entuudestaan. T\u00e4ten pahaa aavistamattomana uhri itse
                                                t\u00f6rm\u00e4si minuun Alter egon, Harmaasusien, HYFSK:in ja Tolkien-seuran X-
                                                bileiss\u00e4 dommalla lauantaina 16.10. Seurueessamme oli muutamia muitakin
                                                yhteisi\u00e4 pahan p\u00e4iv\u00e4n tuttuja, joista oli hieman hankalaa hankkiutua eroon.

                                                Muutaman ep\u00e4toivoisen irtautumisyrityksen j\u00e4lkeen sain tilaisuuden iske\u00e4-
                                                ammuin kohdetta melko r\u00f6yhke\u00e4sti l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4 tanssilattian
                                                laitamilla, kun muu seurueemme oli poistunut baaritiskille. Kukaan ei
                                                mielest\u00e4ni kiinnitt\u00e4nyt meihin juuri silloin huomiota, ja kasarihitit
                                                vaimensivat vaimennetun vesipistoolini \u00e4\u00e4nen kuulumattomiin. Suorituksen
                                                j\u00e4lkeen piilotin aseen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti laukkuuni ja astelin baaritiskille.<\/li>\n\n\n\n
                                              • Is\u00e4 Magnus

                                                <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                Pe 15.10.2004 klo 20:17 – Smjert puolustautuu verisin seurauksin<\/h2>\n\n\n\n
                                                Myrkkykirjeiden mestari Smjert<\/strong> ampuu kotiovelleen h\u00e4nt\u00e4 saalistaneen J\u00e4\u00e4karhun<\/strong>.
                                                <\/p>\n\n\n\n

                                                Uhri kertoo:<\/strong>
                                                <\/p>\n\n\n\n

                                                I tried to kill Smjert today. I went to his place of living,
                                                rang the door bell and waited next to the door. As he came out after some
                                                time, he shot immediately and me of course too! We both hit each other.
                                                I was difficult to say, but we thought that he may been faster. So I was
                                                killed in gunfight.<\/p>\n\n\n\n
                                                  \n
                                                • J\u00e4\u00e4karhu

                                                  The murderer tells:<\/strong>

                                                  Olin tyytyv\u00e4inen saatuani Vihisen pois p\u00e4ivilt\u00e4, mutta samalla my\u00f6s
                                                  hieman huolestunut siit\u00e4, etten ollut viel\u00e4 joutunut kertaakaan
                                                  murhayrityksen kohteeksi. Oletin, ett\u00e4 olisi vain ajan kysymys koska
                                                  murhaajat yritt\u00e4isiv\u00e4t iske\u00e4. Olin tavallisen paranoidi tullessani
                                                  illalla kotiin ja pidin rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 aseeni valmiina, mutta kukaan ei
                                                  ollut v\u00e4ijym\u00e4ss\u00e4 minua. Minulla oli tulossa ryhm\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4 pelailemaan
                                                  illalla, joten tiesin odottaa ovikellon soittoja. Tarkistin kuitenkin
                                                  aina ovisilm\u00e4st\u00e4 rimputtajat. Kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 tulijaa olivat
                                                  yst\u00e4vi\u00e4ni, ja aloimme pelaamaan.

                                                  Joskus kahdeksan tienoilla ovikello soi taas. Oli mahdollista, ett\u00e4
                                                  tulija olisi nelj\u00e4s yst\u00e4v\u00e4ni, joka saattoi olla tulossa mukaan peliin.
                                                  Menin ovelle ja kurkkasin ovisilm\u00e4st\u00e4: en tuntenut tulijaa, joten
                                                  kyseess\u00e4 oli joko tv-lupatarkastaja tai murhaaja. Koska henkil\u00f6 asettui
                                                  oven reunalle ja h\u00e4nell\u00e4 oli jotain k\u00e4dess\u00e4\u00e4n lehden alla p\u00e4\u00e4dyin
                                                  j\u00e4lkimm\u00e4iseen vaihtoehtoon. En pid\u00e4 amat\u00f6\u00f6reist\u00e4, joten p\u00e4\u00e4tin hoidella
                                                  kaverin pois p\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestyksest\u00e4. Avasin oven ja tulitin heti oven
                                                  vieress\u00e4 hengailijaa. H\u00e4n oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopea ja vastasi tulitukseen.
                                                  Tunsin jotain kosteaa rinnassani, mutta kyseess\u00e4 oli onneksi vain
                                                  pintanaarmu ja vastustajani kaatui kuolleena rappuun. Suljin oven ja
                                                  palasin jatkamaan keskeytynytt\u00e4 peli\u00e4 yst\u00e4vieni kanssa.<\/li>\n\n\n\n
                                                • Smjert
                                                  <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                  \n\n\n\n
                                                  Pe 15.10.2004 klo 15:25 – Hissimurha Kumpulassa<\/h2>\n\n\n\n
                                                  Alma<\/strong> teloitti kanssaan hissiin narraamansa Goren<\/strong>.
                                                  <\/p>\n\n\n\n

                                                  Uhri kertoo:<\/strong>
                                                  <\/p>\n\n\n\n

                                                  Olin j\u00e4lleen kerran laboratoriossa sakkaamassa, kun kuulin jonkun kysyv\u00e4n
                                                  assariltamme minua. K\u00e4\u00e4nnyin ja n\u00e4in asiallisen n\u00e4k\u00f6isen naisen joka
                                                  kertoi teht\u00e4v\u00e4kseen vied\u00e4 minut kansliaan. Tuhannet kysymykset alkoivat
                                                  py\u00f6rim\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni, p\u00e4\u00e4llim\u00e4isen\u00e4 huoli siit\u00e4 ett\u00e4 salainen identiteettini
                                                  julmana murhaajana on paljastunut opinahjoni ohjaajille. Luottavaisin
                                                  mielin l\u00e4hdin kumminkin ”kanslisti” per\u00e4ss\u00e4 kohti hissi\u00e4 joka veisi minut
                                                  aina taivaan porteille saakka. Viimeisen\u00e4 ajatuksenani py\u00f6ri ”Ei en\u00e4\u00e4
                                                  yht\u00e4\u00e4n sakkaa.” samalla kun nauroin kuolemalle p\u00e4in naamaa.<\/p>\n\n\n\n
                                                    \n
                                                  • Gore<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

                                                    The murderer tells:<\/strong>
                                                    <\/p>\n\n\n\n

                                                    Olin selvitt\u00e4nyt uhrini aikataulua, ja tullut siihen
                                                    tulokseen, ett\u00e4 paras iske\u00e4 r\u00f6yhke\u00e4sti silloin kun h\u00e4n v\u00e4hiten osaa pel\u00e4t\u00e4
                                                    murhatuksi tulemista.
                                                    <\/p>\n\n\n\n

                                                    K\u00e4velin kylm\u00e4n viile\u00e4sti laboratorioon, kysyin asssistentilta kohdettani,
                                                    selitin, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 oli pyydetty tulemaan kansliaan juttelemaan.
                                                    Yst\u00e4v\u00e4llinen assistentti osoitti kohteeni minulle (labratakissa ja –
                                                    laseissa kaikki eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 aivan samalta kuin passikuvissa), ja pyysin
                                                    h\u00e4nt\u00e4 tulemaan mukanani kansliaan. Osaaottavaiset huokaukset s\u00e4estiv\u00e4t
                                                    l\u00e4ht\u00f6\u00e4mme, opiskelijatoverit olivat huolissaan, mutta tuskin tiesiv\u00e4t miten
                                                    vakavasta asiasta, ihmishengest\u00e4, lopulta oli kyse.
                                                    <\/p>\n\n\n\n

                                                    Johdatin uhrini hissiin, h\u00e4n vaikutti hieman levottomalta, syyn\u00e4 taisi
                                                    kuitenkin olla julma verukkeeni kansliak\u00e4ynnist\u00e4. Hissin l\u00e4hdetty\u00e4
                                                    liikkeelle otin aseeni esiin ja hoidin teht\u00e4v\u00e4ni. Ruumiin siirsin kolmannen
                                                    kerroksen viikonlopuksi jo tyhjenneeseen laboratorioon.<\/p>\n\n\n\n
                                                    \n\n\n\n
                                                    Pe 15.10.2004 klo 11:55 – Surma Viikiss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
                                                    Harri Ruoska<\/strong> ampui selk\u00e4\u00e4n Katariina Unholaa<\/strong>.
                                                    <\/p>\n\n\n\n

                                                    Uhri kertoo:<\/strong>
                                                    <\/p>\n\n\n\n

                                                    Menin Viikin Infotalon naistenvessaan, jossa oli lis\u00e4kseni kaksi muuta
                                                    naishenkil\u00f6\u00e4. En kuitenkaan huomannut tilanteessa mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja
                                                    naiset n\u00e4yttiv\u00e4t olevan l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 pois, joten en osannut olla varuillani.
                                                    Pestess\u00e4ni k\u00e4si\u00e4ni kuulin kuitenkin voitonriemuisen \u00e4\u00e4nen: ”kuolit” ja
                                                    huomasin jotain outoa sel\u00e4ss\u00e4ni: toinen naisista oli raa-an kylm\u00e4sti
                                                    ampunut minua selk\u00e4\u00e4n l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n ulos! Kello oli tapahtuman aikaan noin
                                                    11.55.
                                                    <\/p>\n\n\n\n

                                                    En ole varma n\u00e4kik\u00f6 toinen poistujista tapahtuman vai ei, vaikka he
                                                    n\u00e4yttiv\u00e4tkin l\u00e4htev\u00e4n yhdess\u00e4. Toisessa wc-kopissa oli kuitenkin joku
                                                    ja l\u00e4hes heti tapahtuman j\u00e4lkeen vessaan saapui kaksi muuta tytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
                                                      \n
                                                    • Katariina Unhola

                                                      The murderer tells:<\/strong>

                                                      Surmasin t\u00e4n\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen uhrini, Kaisa M\u00e4kisen ampumalla h\u00e4nt\u00e4 selk\u00e4\u00e4n
                                                      Viikin tiedekirjaston vessassa.

                                                      Sain ensimm\u00e4isen n\u00e4k\u00f6havainnon kohteestani, kun h\u00e4n l\u00e4hti espanjan
                                                      tunnilta Viikin kehitystalosta toisen naisen seurassa. Ly\u00f6tt\u00e4ydyin itsekin
                                                      sopivasti paikalle tulleen puolitutun seuraan ja k\u00e4velin h\u00e4nen kanssaan
                                                      kohteeni per\u00e4ss\u00e4 kohti tiedekirjastoa. Yht\u00e4kki\u00e4 kohde vaihtoi kadun puolta
                                                      ja h\u00e4nen kulkunsa nopeutui. Itse en voinut huomiota her\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tehd\u00e4
                                                      samaa, koska en ollut yksin. Lopulta v\u00e4limatkaa kohteeseeni oli l\u00e4hes sata
                                                      metri\u00e4 ja n\u00e4in h\u00e4nen katoavan sis\u00e4\u00e4n Infotalon ovesta. Ajattelin pelin
                                                      olevan t\u00e4lt\u00e4 er\u00e4\u00e4 menetetty, mutta menin kuitenkin per\u00e4ss\u00e4.

                                                      Kohdetta ei aulaan tultuani n\u00e4kynyt miss\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4tin kuitenkin viel\u00e4
                                                      kokeilla naisten vessoja. Kohdetta ei n\u00e4kynyt k\u00e4sienpesutilassa, joten
                                                      p\u00e4\u00e4tin odottaa viel\u00e4 hetken ja j\u00e4in niist\u00e4m\u00e4\u00e4n nen\u00e4\u00e4ni paperitelineen
                                                      viereen. Lopulta kohteeni ilmaantui kopista. Hieman sen j\u00e4lkeen
                                                      k\u00e4sienpesutila tyhjeni muista ihmisist\u00e4, paikalla oli ainoastaan min\u00e4 ja
                                                      uhrini, joka viel\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyi selin minuun pest\u00e4kseen k\u00e4tens\u00e4. Suoritin
                                                      verity\u00f6n ampumalla h\u00e4nt\u00e4 selk\u00e4\u00e4n. Viel\u00e4 ennen h\u00e4nen kuolemaansa katseemme
                                                      kohtasivat peilin kautta. Poistuin huomiota her\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aulan vilin\u00e4\u00e4n.<\/li>\n\n\n\n
                                                    • Harri Ruoska
                                                      <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                      \n\n\n\n
                                                      Pe 15.10.2004 klo 10:10 – Callidus 307 saalisti Gismondan<\/h2>\n\n\n\n
                                                      Callidus 307<\/strong> onnistui teurastamaan Gismondan<\/strong> Aleksanteri-instituutin hissill\u00e4 k\u00e4ydyss\u00e4 kaksintaistelussa.
                                                      <\/p>\n\n\n\n

                                                      Uhri kertoo:<\/strong>
                                                      <\/p>\n\n\n\n

                                                      Gismondan ura salamurhaajana oli hektinen mutta ah niin valitettavan
                                                      lyhyt. Olin ilmoittanut k\u00e4yv\u00e4ni joka p\u00e4iv\u00e4 klo 10-12 luennoilla Bottalla
                                                      (!) ja ehdinkin jo ihmetell\u00e4, miksei kannoillani ollut py\u00f6rinyt lainkaan
                                                      ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 hiippareita. Laskeskelin todenn\u00e4k\u00f6isyyden joutua attentaatin
                                                      uhriksi kasvavan koko ajan, joten perjantaiaamuna olin skitsofreenisista
                                                      tuntemuksista huolimatta varautunut kohtaamaan kaltaiseni.
                                                      <\/p>\n\n\n\n

                                                      Luentosalini Aleksanteri-instituutissa sijaitsee ylimm\u00e4ss\u00e4 kerroksessa.
                                                      Ajattelin hissin olevan pitki\u00e4 yksin\u00e4isi\u00e4 portaita turvallisempi
                                                      vaihtoehto, ja hississ\u00e4 asettelin aseeni repun sivutaskuun
                                                      valmiusasentoon.
                                                      <\/p>\n\n\n\n

                                                      Hissi saapui viidenteen kerrokseen ja avasin hitaasti oven. En ensin
                                                      huomannut ket\u00e4\u00e4n, ja astuessani ovesta ulos tajusin tuijottavani portaissa
                                                      seisovaa irokeesiin koristautunutta poikaa. Puolustautuminen on
                                                      ongelmallista, sill\u00e4 murhaajasta voi todella varmistua vasta aseen
                                                      n\u00e4hty\u00e4\u00e4n, jolloin kaikki oli ainakin minun tapauksessani jo my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.
                                                      Yritin viel\u00e4 v\u00e4ist\u00e4\u00e4 ja avasin vastatulen, mutta turhaan.<\/p>\n\n\n\n
                                                        \n
                                                      • Gismonda

                                                        The murderer tells:<\/strong>

                                                        Kohde (Anu Korhonen) eliminoitu lyhyen tulitaistelun j\u00e4lkeen Aleksanteri-instituutin 5 krs. oven edess\u00e4 noin klo 10.10. Silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4 0, 2 todistajaa n\u00e4kiv\u00e4t minut poistumassa talosta.<\/li>\n\n\n\n
                                                      • Callidus 307
                                                        <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                        \n\n\n\n
                                                        Pe 15.10.2004 klo 8:35 – Musta Leski sanoo PUM<\/h2>\n\n\n\n
                                                        Musta Leski<\/strong> nappasi toisen uhrinsa, Cloaca Maximan,<\/strong> Kumpulassa.
                                                        <\/p>\n\n\n\n

                                                        Uhri kertoo:<\/strong>
                                                        <\/p>\n\n\n\n

                                                        Kuolon luinen, kylm\u00e4 nyrkki kouraisi minut pois syksyisen\u00e4 perjantaiaamuna.
                                                        Asuin viiden minuutin k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kumpulan kampukselta ja tapani mukaan l\u00e4hdin luennolle my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Kotiovellani muistin viel\u00e4 olla varuillani, mutta valitettavasti kohtaloni odotti minua vasta edemp\u00e4n\u00e4. Kampuksen l\u00e4heisyydess\u00e4 tuudittauduin valheelliseen turvallisuuden tunteeseen ja kiirehdin puoliunisena kohti Chemicumia. En koskaan saapunut perille.
                                                        <\/p>\n\n\n\n

                                                        Huomasin rakennuksen syvennyksess\u00e4 yksin\u00e4isen nuorukaisen, joka vilkaisi
                                                        minua pikaisesti. En aistinut vaaraa tuon sekunnin murto-osan kest\u00e4neen katsekontaktin aikana. Murhaajani kasvot eiv\u00e4t paljastaneet mit\u00e4\u00e4n, niin kylm\u00e4verinen h\u00e4n oli. Harpoin viel\u00e4 muutaman metrin, kunnes yht\u00e4kki\u00e4 kuulin juoksuaskelia takaani. Silloin oli kuitenkin jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.
                                                        <\/p>\n\n\n\n

                                                        Ehdin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4ni ja n\u00e4hd\u00e4 vilaukselta vainoojani, kun luoti jo repi tiens\u00e4 k\u00e4sivarteni l\u00e4pi upoten keskivartalooni. Kaatuessani maahan ehdin n\u00e4hd\u00e4 yksin\u00e4isen hahmon horisontissa, ainoan ihmisen itseni ja teloittajani lis\u00e4ksi. Hahmo oli kuitenkin niin kaukana, ettei h\u00e4n ehtinyt luokseni ennen pimeytt\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4n taatusti pystyisi tunnistamaan murhaajaani. J\u00e4in vuotamaan kuiviin yksin katkerien ajatusteni kanssa. Loppuel\u00e4m\u00e4ni j\u00e4i armollisen lyhyeksi.
                                                        <\/p>\n\n\n\n

                                                        Kaikkina aamuina ei kannattaisi nousta s\u00e4ngyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
                                                          \n
                                                        • Cloaca Maxima<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

                                                          The murderer tells:<\/strong>
                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                          Olin p\u00e4\u00e4ssyt murhaamisen makuun ja niinp\u00e4 edes uni ei voinut pidell\u00e4 minua
                                                          verit\u00f6iden tielt\u00e4. Aiemmat valmisteluni olivat paljastaneet, ett\u00e4 kohteeni
                                                          olisi parhaiten eliminoitavissa h\u00e4nen kotinsa ja laitoksensa v\u00e4lisell\u00e4
                                                          k\u00e4velymatkalla. Aamuh\u00e4m\u00e4r\u00e4 olisi surmalle otollinen aika. T\u00e4ll\u00e4 kertaa
                                                          k\u00e4ytt\u00e4isin dramaattisen drive-by taktiikan sijaan v\u00e4ijytyst\u00e4.
                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                          Odotus venyi ja j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n tekemisen keksiminen osoittautui
                                                          hankalaksi. Tarkastelin ensiksi myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevaa autoa, mutta Corsan
                                                          osoittauduttua perin ruosteiseksi siirryin lopulta porttikongiin
                                                          n\u00e4pytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4ni. Kohteeni oli my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 luennoltansa mutta saapui
                                                          viimein kohdalleni. Katseemme kohtasivat. Ket\u00e4\u00e4n ei ollut n\u00e4kyvill\u00e4, mutta
                                                          hillitsin itseni ja annoin pahaa aavistamattoman k\u00e4vell\u00e4 ohi. Astelin heti
                                                          h\u00e4nen per\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja – PUM – teloitin h\u00e4net armottomasti katuun vett\u00e4
                                                          k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Uhrini kuoli urhoollisesti, koristen viimeiseksi
                                                          sanoikseen ”onnea!” Silminn\u00e4k\u00f6ij\u00f6it\u00e4 ei ollut.
                                                          <\/p>\n\n\n\n
                                                            \n
                                                          • Musta Leski
                                                            <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                            \n\n\n\n
                                                            To 14.10.2004 illalla – Smjertin kirjekampanja korjaa satoa<\/h2>\n\n\n\n
                                                            Smjert<\/strong> iski j\u00e4lleen ja myrkkykirje tavoitti Agent 86:n<\/strong>.
                                                            <\/p>\n\n\n\n

                                                            Uhri kertoo:<\/strong>
                                                            <\/p>\n\n\n\n

                                                            Tulin kotiin torstai-iltana tarkoituksenani vain k\u00e4v\u00e4ist\u00e4 nopeasti
                                                            sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4. Huomasin kotiin saapuessani eteisess\u00e4 lojuvan postin joukossa
                                                            saapuneen joukkokirjeen. En noteerannut sit\u00e4.
                                                            <\/p>\n\n\n\n

                                                            Sy\u00f6ty\u00e4ni kiireell\u00e4 olin jo l\u00e4htem\u00e4ss\u00e4 ulos, kun hetken mielijohteesta
                                                            p\u00e4\u00e4tin viel\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi saapuneen postin. Poimin k\u00e4teeni kirjeen ja
                                                            mietin hetken jaksanko avata sit\u00e4. Jokin siin\u00e4 oli pieless\u00e4, alitajuntani
                                                            yritti kertoa, mutta tietoinen min\u00e4ni ei kuunnellut. Varoituskellojen
                                                            olisi pit\u00e4nyt soida, mutta k\u00e4si oli ajatustoimintaa nopeampi ja ryhtyi
                                                            avaamaan kirjett\u00e4. Sormen repiess\u00e4 auki kirjett\u00e4 my\u00f6s tietoinen min\u00e4ni
                                                            huomasi nopeasti, ettei kaikki ollut kunnossa. Sormi oli jonkin valkoisen
                                                            tahnan peitossa. Myrkky\u00e4! Olin liev\u00e4sti pettynyt huomiokykyyni vaipuessani
                                                            tiedottomuuteen ja lukiessani murhaajan j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4 viesti\u00e4. Viimeisen\u00e4
                                                            mieleeni j\u00e4i vain viestin allekirjoittanut Smjert.<\/p>\n\n\n\n
                                                              \n
                                                            • Pasi<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

                                                              The murderer tells:<\/strong>
                                                              <\/p>\n\n\n\n

                                                              Tuhkalaisen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tin ottaa kohteekseni Vihisen. Ajankohdaksi
                                                              valitsin noin klo. 18 jolloin tiesin kohteen yleens\u00e4 l\u00e4htev\u00e4n t\u00f6ist\u00e4.
                                                              Saavuin hieman ennen ajankohtaa kohteen asunnon l\u00e4hist\u00f6lle. Mukanani oli
                                                              kattava asearsenaali. Tavoitteenani oli aluksi vaania asunnon l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4
                                                              ja yritt\u00e4\u00e4 ampua h\u00e4net. Mik\u00e4li kohde olisi jo kotona tarkoituksenani
                                                              oli yritt\u00e4\u00e4 eliminoida h\u00e4net kotiovellaan. Kolmantena vaihtoehtona oli
                                                              k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samanlaista myrkkykirjett\u00e4, joka tehosi my\u00f6s toiseen kohteeseen.
                                                              <\/p>\n\n\n\n

                                                              Kiertelin kohteen kotitaloa jonkun aikaa ja totesin l\u00e4hiseudun liian
                                                              rauhattomaksi v\u00e4ijytykseen. Naapurin peesiss\u00e4 p\u00e4\u00e4sin sis\u00e4lle rappuun.
                                                              Hetken aikaa py\u00f6rin ihmeiss\u00e4ni ymp\u00e4riins\u00e4. Osoitetaulussa oli Vihisen
                                                              nimi 1. kerroksessa, mutta h\u00e4nen nimell\u00e4\u00e4n varustettua ovea ei l\u00f6ytynyt
                                                              mist\u00e4\u00e4n. Lopulta tajusin h\u00e4nen asuntonsa olevan kellarikerroksessa.
                                                              Outoja n\u00e4m\u00e4 vanhat talot. Kohteen asunnon edusta oli kuin luotu
                                                              v\u00e4ijytykseen ja ilokseni huomasin ettei h\u00e4nell\u00e4 ollut ovisilm\u00e4\u00e4.
                                                              Kokeilin soittaa\/koputtaa oveen, mutta kukaan ei ollut paikalla.
                                                              Kirottua. Asunnon edustalla olisi ollut hyv\u00e4 vaania, mutta minulla alkoi
                                                              olla jo kiire muualle, joten tyydyin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n myrkkykirjeen
                                                              postiluukkuun ja palaamaan my\u00f6hemmin mik\u00e4li tarve vaatii.
                                                              <\/p>\n\n\n\n

                                                              Onnekseni kohde ei ollut tarkkaillut uutisia ja myrkkirjeeni tappoi
                                                              taas. Nyt kohti uusia murhia.<\/p>\n\n\n\n
                                                                \n
                                                              • Smjert
                                                                <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                                \n\n\n\n
                                                                To 14.10.2004 klo 14:29 – Kuolema korjaa Siltavuorenpenkereell\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

                                                                Gismonda<\/strong> eliminoi toisen uhrinsa, Juliuksen,<\/strong> t\u00e4ll\u00e4 kertaa Siltavuorenpenkereell\u00e4.
                                                                <\/p>\n\n\n\n

                                                                Uhri raportoi:<\/strong>
                                                                <\/p>\n\n\n\n

                                                                L\u00e4hestyin Siltavuorenpengert\u00e4 tavalliseen tapaan luottavaisin mielin.
                                                                Remontin takia kulku laitokselle ohjautui vain yhden oven kautta,
                                                                jolloin uskoin jatkuvan trafiikin takaavan sen ettei murhaajalla olisi
                                                                kanttia paljastaa itse\u00e4\u00e4n. S\u00e4\u00e4likseni j\u00e4tin kuitenkin huomiotta ainaisen
                                                                my\u00f6h\u00e4stymiseni luennolta, jolloin tyhj\u00e4t k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t suorastaan odottivat
                                                                kylm\u00e4p\u00e4ist\u00e4 tappajaa.
                                                                <\/p>\n\n\n\n

                                                                Astuessani sis\u00e4\u00e4n laitoksen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n, kiinnitin huomiota vain kelmin
                                                                n\u00e4k\u00f6iseen vanhempaan opiskelijaan, joka tupakoi oven suussa ja j\u00e4tin
                                                                t\u00e4ysin huomiotta sen vaarattoman n\u00e4k\u00f6isen tyt\u00f6n, joka tarjoutui avamaan
                                                                minulle oven. Kolmen sekunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 oli kuitenkin jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.
                                                                Laitoksen vahtimestarin silmien alla rintani ammuttiin t\u00e4yteen reiki\u00e4.
                                                                Veren valuessa pitkin portaikkoa ja valkoisen luun loistaessa rinnastani
                                                                kaaduin lattialle vaikeroiden.
                                                                <\/p>\n\n\n\n

                                                                Parin sekunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 portaita nousi my\u00f6s toinen opiskelija, joka olisi
                                                                pystynyt todistamaan murhassa.
                                                                <\/p>\n\n\n\n
                                                                  \n
                                                                • Julius<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

                                                                  Murhaaja raportoi:<\/strong>
                                                                  <\/p>\n\n\n\n

                                                                  Gismondan seuraava uhri oli Julius. Tein ensimm\u00e4isen
                                                                  n\u00e4k\u00f6havainnon kohteestani jo ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sattumalta Mets\u00e4talon
                                                                  Unicafessa, mutta omat kiiret estiv\u00e4t tositoimiin ryhtymisen.
                                                                  <\/p>\n\n\n\n

                                                                  Kohteen oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 osallistua luennolle torstaina klo 14.15 joko
                                                                  Vuorikatu 20:ssa tai Siltavuorenpenkereell\u00e4. Valitsin ensin v\u00e4\u00e4rin, ja
                                                                  k\u00e4vin toteamassa Vuorikadun ankeassa bunkkerissa, ettei kyseisess\u00e4
                                                                  luentosalissa ollut sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lainkaan luentoja. \u00c4kki\u00e4 siis
                                                                  Siltavuorenpenkereelle, jonka pohjapiirrustukset ja remontit olivat
                                                                  minulle viel\u00e4 aivan tuntemattomia.
                                                                  <\/p>\n\n\n\n

                                                                  Pikaisen seikkailun j\u00e4lkeen l\u00f6ysin haluamani seminaarihuoneen, jonka
                                                                  l\u00e4hist\u00f6lle j\u00e4in odottelemaan. Kohdettani ei kuitenkaan n\u00e4kynyt, ja luulin
                                                                  jo h\u00e4vinneeni er\u00e4n. Klo 14.15 p\u00e4\u00e4tin poistua paikalta.
                                                                  <\/p>\n\n\n\n

                                                                  Odotellessani Liisankadulla raitiovaunua jouduin hieraisemaan silmi\u00e4ni:
                                                                  siell\u00e4h\u00e4n se veijari tallusti kadun toisella puolella, kiireet\u00f6nn\u00e4 ja
                                                                  selv\u00e4sti my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 luennolta. L\u00e4hdin varjostamaan Juliusta, ja lopulta olimme
                                                                  kaksin porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 -tai niin luulin. Kalkki oli katkera niell\u00e4, kun
                                                                  portaita laskeutui juuri H-hetkell\u00e4 naisvahtimestari, joka tosin kylm\u00e4n
                                                                  viile\u00e4sti asteli rikospaikan ohi kuin mit\u00e4\u00e4n huomaamatta. J\u00e4tin ruhon
                                                                  viilenem\u00e4\u00e4n ja karistin Siltavuorenpenkereen ty\u00f6maap\u00f6lyt kannoiltani.<\/p>\n\n\n\n
                                                                    \n
                                                                  • Gismonda<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                                    \n\n\n\n
                                                                    To 14.10.2004 klo 11:55 – Drive-by puukotus Helsinginkadulla<\/h2>\n\n\n\n
                                                                    Py\u00f6r\u00e4ilev\u00e4 Musta Leski<\/strong> suoritti HYSin pelien ensimm\u00e4isen puukotuksen uhrinaan Mimosa al’Dare<\/strong>. Etsiv\u00e4t haastattelevat silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4kseen murhaajan todellisen henkil\u00f6llisyyden.
                                                                    <\/p>\n\n\n\n

                                                                    (Tuomaristo toivoo, ett\u00e4 vastaisuudessa puukotukset tapahtuvat jalan: koska ”veitsi” edellytt\u00e4\u00e4 kosketusta, potentiaali todellisiin onnettomuuksiin juoksevan ja v\u00e4istelev\u00e4n uhrin ja py\u00f6r\u00e4ilev\u00e4n murhaajan v\u00e4lill\u00e4 on ilmeinen.)
                                                                    <\/p>\n\n\n\n

                                                                    Uhri kertoo:<\/strong>
                                                                    <\/p>\n\n\n\n

                                                                    Kuolin t\u00e4n\u00e4\u00e4n torstaina n.klo 12.00 matkallani Franzenialta
                                                                    metrolle. Tuntematon py\u00f6r\u00e4ilev\u00e4 mieshenkil\u00f6 puukotti minua ep\u00e4onnistuneen pakoyritykseni j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
                                                                      \n
                                                                    • Mimosa

                                                                      The murderer tells:<\/strong>

                                                                      Muutaman tuloksettoman v\u00e4ijynt\u00e4kerran j\u00e4lkeen turhauduin keskustan
                                                                      v\u00e4kijoukkoihin ja p\u00e4\u00e4ttelin Franzenian rauhallisen ymp\u00e4rist\u00f6n tarjoavan
                                                                      paremman murhapaikan. Tutustuin rakennuksen tiloihin ennaltak\u00e4sin ja
                                                                      p\u00e4\u00e4ttelin uhrini poistumisreitin metroasemalle. Laitoin polkupy\u00f6r\u00e4ni
                                                                      otolliseen paikkaan ja odotin. Odotin lis\u00e4\u00e4. Lopulta ovesta alkoi astella
                                                                      muutamia humanisteja joiden joukosta oli vaikeaa tunnistaa uhriani.
                                                                      Onnekseni h\u00e4n oli kuitenkin joukon l\u00e4hes ainoa vaaleahiuksinen. Ja muusta
                                                                      joukosta erill\u00e4\u00e4n.

                                                                      Kaasutin mustalla murhapy\u00f6r\u00e4ll\u00e4ni uhrini kohdalle ja puhuttelin h\u00e4nt\u00e4
                                                                      varmuuden vuoksi viel\u00e4 nimell\u00e4. Hetken molemminpuolisen ep\u00e4r\u00f6innin j\u00e4lkeen
                                                                      uhrillani v\u00e4l\u00e4hti ja h\u00e4n l\u00e4hti pakoon ennen kuin sain veitseni esiin. Vaikka
                                                                      py\u00f6r\u00e4ni oli nopea uhrini ehti Helsinginkadulle ennenkuin n\u00e4ki paon
                                                                      hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4ksi. Yksi veitsen isku ja peli oli selv\u00e4. ”Drive-by” puukotus oli
                                                                      onnistunut, mutta uhrini sankarillisen paon ja hitaitten refleksieni takia
                                                                      kaksi opiskelijaa oli ehtinyt n\u00e4hd\u00e4 teon. Pakenin paikalta ajoneuvollani,
                                                                      mutta luulen, ettei kukaan muu ehtinyt tunnistaa minua ennen kuin h\u00e4visin
                                                                      Torkkelinm\u00e4en sokkeloihin.<\/li>\n\n\n\n
                                                                    • Musta Leski<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                                      \n\n\n\n
                                                                      To 14.10.2004 n. klo 11 – Tulitaistelu Pirkkolassa<\/h2>\n\n\n\n
                                                                      Puuma<\/strong> v\u00e4ijyi uhriaan ja p\u00e4\u00e4tyi t\u00e4m\u00e4n paon j\u00e4lkeen lyhyeen tulitaisteluun. Molemmat selvisiv\u00e4t vammoitta. (Toim. huom.: Tuomaristo julkaisee harkintansa mukaan yritysraportteja silloin kun on varmaa, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t vaikeuta seuraavaa yrityst\u00e4.)
                                                                      <\/p>\n\n\n\n

                                                                      Murhaaja raportoi:<\/strong>
                                                                      <\/p>\n\n\n\n

                                                                      N. klo 11 astelin pihaan ja j\u00e4in
                                                                      v\u00e4ijym\u00e4n pahaa-aavistamatonta uhriani talon
                                                                      nurkan taakse. Paikka oli kyll\u00e4 helposti arvattava –
                                                                      oikeastaan ainoa v\u00e4ijytykseen sopiva paikka koko
                                                                      pihalla – mutta paremman puutteessa p\u00e4\u00e4tin sen
                                                                      kelpaavan.
                                                                      <\/p>\n\n\n\n

                                                                      45 minuutin odottelun j\u00e4lkeen aloin ep\u00e4ill\u00e4, josko
                                                                      taas saisin kirjoittaa samanlaisen ”uhria ei
                                                                      n\u00e4kyviss\u00e4” raportin, joita olin jo ehtinyt
                                                                      kirjoittelemaan muutaman. Oikaisin hieman jalkojani ja
                                                                      vilkuilin uhrin kotiovelle p\u00e4in, kun samassa se
                                                                      aukeni! Sy\u00f6ksyin takaisin kulman taakse asettani<\/p>\n\n\n\n
                                                                      tiukasti puristaen, ja toivoin, ett\u00e4 uhri ei olisi
                                                                      kovin vainoharhainen t\u00e4n\u00e4 aamuna, vaan k\u00e4velisi
                                                                      suoraan syliini niin kuin olin suunnitellut.
                                                                      <\/p>\n\n\n\n

                                                                      Ei k\u00e4vellyt. Ilmeisesti h\u00e4n huomasi, kuuli tai
                                                                      vaistosi jonkun odottelevan h\u00e4nt\u00e4 kulman takana ja
                                                                      pinkaisi 100 metri\u00e4 toiseen suuntaasn sellaista
                                                                      vauhtia, joka j\u00e4tt\u00e4isi Maurice Greenenkin
                                                                      sanattomaksi. L\u00e4hdin per\u00e4\u00e4n, mutta pys\u00e4hdyin sitten
                                                                      odottelemaan ja yritin pysy\u00e4 piilossa silt\u00e4 varalta,
                                                                      ett\u00e4 uhri alkaisi uhkarohkeaksi ja tulisi takaisin.
                                                                      Hyv\u00e4\u00e4 piiloa ei taaskaan ollut tarjolla (miksi
                                                                      helvetiss\u00e4 ihmiset leikkaavat pensasaidatkin nyky\u00e4\u00e4n
                                                                      niin mataliksi ett\u00e4 niist\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n apua?) ja
                                                                      uhri n\u00e4ki minut k\u00e4velless\u00e4\u00e4n takaisin p\u00e4in.
                                                                      <\/p>\n\n\n\n

                                                                      Mittailimme hetken toisiamme noin 15 metrin
                                                                      et\u00e4isyydelt\u00e4. Molemmat kokeilivat pyssyns\u00e4 kantomatkaa
                                                                      todeten sen liian lyhyeksi.
                                                                      <\/p>\n\n\n\n

                                                                      En voinut vain rynn\u00e4t\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s ja ampua, sill\u00e4 h\u00e4nen<\/p>\n\n\n\n
                                                                      Super Soakerinsa p\u00e4ihitt\u00e4isi kyll\u00e4 kevyesti minun
                                                                      Euroshopper-pyssyni. Uhri p\u00e4\u00e4sti suustansa verisi\u00e4
                                                                      uhkauksia ja k\u00e4ski minun h\u00e4ipy\u00e4. Min\u00e4 vannoin viel\u00e4
                                                                      saavani h\u00e4net kiinni. Ainakin tied\u00e4n nyt, ett\u00e4 h\u00e4nen
                                                                      aseensa on niin iso, ett\u00e4 h\u00e4n ei voi kantaa sit\u00e4
                                                                      taskussaan. Mutta h\u00e4n n\u00e4ki kasvoni, mik\u00e4 on ankara
                                                                      takaisku. T\u00e4ytyy punoa uusia juonia h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ns\u00e4
                                                                      menoksi\u2026<\/p>\n\n\n\n
                                                                        \n
                                                                      • haavojaan nuoleva Puuma
                                                                        <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                                        \n\n\n\n
                                                                        Ke 13.10.2004 klo 17:20 – Jusse l\u00f6ydetty myrkytettyn\u00e4 asunnostaan<\/h2>\n\n\n\n
                                                                        HYS:n pelien ensimm\u00e4inen myrkytys vei hautaan Jussen<\/strong>. Kontaktimyrkytetyn j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iskirjeen oli allekirjoittanut salaper\u00e4inen Smjert<\/strong>.
                                                                        <\/p>\n\n\n\n

                                                                        Uhri kertoo:<\/strong>
                                                                        <\/p>\n\n\n\n

                                                                        Saavuin keskiviikkop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 koulusta tapani mukaan kotiin hieman viiden
                                                                        j\u00e4lkeen hiilivetyjen konformaatioita p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni py\u00f6ritellen, olinhan tulossa
                                                                        viikon kiinnostavimmilta luennoilta; Prof. Yli-Kauhaluoman orgaaniselta
                                                                        kemialta. Tein voileipi\u00e4 ja niit\u00e4 sy\u00f6dess\u00e4ni auoin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tullutta
                                                                        postia. Anttilan mainos, Elloksen mainos, HTV:n mainos\u2026 Sivistym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n
                                                                        tapaani en k\u00e4ytt\u00e4nyt kuorien avaamiseen kirjeveist\u00e4, vaan revin ne
                                                                        brutaalisti auki k\u00e4sin. T\u00e4m\u00e4 koitui yhden kohdalla kohtalokseni.
                                                                        <\/p>\n\n\n\n

                                                                        Tunsin kuorta avatessani sormissani jotain tahmeaa ja l\u00e4hes samassa
                                                                        hetkess\u00e4 alkoivat hengityslihakseni halvaantua. Kompuroin \u00e4kki\u00e4 hanan
                                                                        \u00e4\u00e4reen pesem\u00e4\u00e4n k\u00e4teni, mutta veden sijaan minut olisi voinut pelastaa en\u00e4\u00e4
                                                                        vastal\u00e4\u00e4ke t\u00e4lle petolliselle salamurhaaja Smjertin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4lle, ihon l\u00e4pi
                                                                        vaikuttavalle hermomyrkylle. Kuolemani oli tuskainen.
                                                                        <\/p>\n\n\n\n
                                                                          \n
                                                                        • Jusse

                                                                          The murderer tells:<\/strong>

                                                                          Ongelmana Tuhkalaisen kohdalla oli, ettei
                                                                          minulla ollut h\u00e4nen kuvaansa, joten murhaa t\u00e4ytyisi yritt\u00e4\u00e4 jollain
                                                                          muulla tavalla kuin tuliaseella. P\u00e4\u00e4dyin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kontaktimyrkky\u00e4.

                                                                          Hankin er\u00e4\u00e4n tunnetun yrityksen mainoskuoren kohteeni nimell\u00e4
                                                                          varustettuna, johon sujautin myrkyll\u00e4 sivellyn mainoslehtisen ja viestin
                                                                          kohteelle. H\u00e4n ehtisi lukea viestin juuri ennen kuolemaansa. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4
                                                                          olin huomannut, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni myrkky imeytyy kirjekuoreen ja n\u00e4in
                                                                          ollen olisi toivottavaa, ett\u00e4 kohde avaisi kirjeen mahdollisimman pian
                                                                          myrkyn asettamisen j\u00e4lkeen.

                                                                          P\u00e4\u00e4tin toimittaa kirjeen kohteeni
                                                                          postilaatikkoon aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 suunnilleen samaan aikaan kuin tavallinen
                                                                          posti saapuu. Olin kohteeni talon nurkilla n. klo 11 aikoihin ja
                                                                          huomasin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 my\u00f6s posteljoonin. Mainiota. Naapurin avustuksella
                                                                          onnistuin p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n porttik\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n ja k\u00e4vin tiputtamassa kuoren
                                                                          kohteeni postiluukusta sis\u00e4\u00e4n. Poistuin tyytyv\u00e4isen\u00e4 paikalta.<\/li>\n\n\n\n
                                                                        • Smjert<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                                          \n\n\n\n
                                                                          Ke 13.10.2004 n. klo 16 – Gosalyn v\u00e4ijytti saaliinsa Kielikeskuksen eteisess\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
                                                                          ”Gosalyn”<\/strong> yll\u00e4tti uhrinsa Aimo H\u00e4iri\u00f6n<\/strong> t\u00e4m\u00e4n ollessa poistumassa Kielikeskuksesta ja h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 teloitti t\u00e4m\u00e4n tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 viereen. Etsiv\u00e4t kuulustelevat j\u00e4rkyttynytt\u00e4 tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4\u00e4 ja toista silminn\u00e4kij\u00e4\u00e4, sek\u00e4 muita todistajia, jotka saapuivat paikalle hetke\u00e4 surmaty\u00f6n j\u00e4lkeen selvitt\u00e4\u00e4kseen murhaajattaren henkil\u00f6llisyyden.
                                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                                          Uhri raportoi:<\/strong>
                                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                                          T\u00e4n\u00e4\u00e4n n. klo 16 kohtasin loppuni Fabianinkadulla kielikeskuksen
                                                                          eteisportaikon yl\u00e4tasanteella.
                                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                                          Koska kyseisen\u00e4 ajankohtana talossa on paljon v\u00e4ke\u00e4 ja ovesta kuljetaan
                                                                          jatkuvasti sis\u00e4\u00e4n ja ulos, olin varsin huoletonna liikentess\u00e4 luullen
                                                                          olevani turvassa minua v\u00e4ijyvilt\u00e4 salamurhaajilta, joskin aiemmin
                                                                          miestenhuoneessa k\u00e4ydess\u00e4ni olin noudattanut erityist\u00e4 varovaisuutta.
                                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                                          Tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ni astellessa kielikeskuksen ala-aulan ovesta eteiseen
                                                                          seurasin h\u00e4nt\u00e4 noin puolentoista metrin et\u00e4isyydell\u00e4. Ehditty\u00e4ni eteisen
                                                                          puolelle havaitsin oikealla puolellani salamyhk\u00e4isen hahmon, joka sekunnin
                                                                          murto-osan kuluttua ampui minua vatsanseudulle. T\u00e4ydellisen h\u00e4mmennyksen
                                                                          vallassa heitin lusikkani nurkkaan.
                                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                                          Tapahtumaa todistanut tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ni on varsin traumatisoitunut eik\u00e4 omien
                                                                          sanojensa mukaan tule toipumaan kovinkaan pian.
                                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                                          Haudan takaa,

                                                                          Aimo H\u00e4iri\u00f6
                                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                                          Murhaaja raportoi:<\/strong>
                                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                                          Kiirehdin Kielikeskukseen valmiusasemiin jo hyviss\u00e4 ajoin ennen uhrini
                                                                          espanjanluennon alkamista. Tunnistinkin Karvisen heti h\u00e4net n\u00e4hdess\u00e4ni,
                                                                          mutta h\u00e4n oli punatakkisen tyt\u00f6n seurassa, ja lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 liikkui
                                                                          niin paljon ulkopuolisia, ettei mahdollisuutta murhaan tullut. J\u00e4in
                                                                          odottamaan luennon ajaksi luokan ulkopuolelle viattomasti romaania lukien
                                                                          ja ev\u00e4it\u00e4 sy\u00f6den.
                                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                                          Luennon p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 huomasin, ett\u00e4 uhrini j\u00e4i viimeisten joukossa luokkaan.
                                                                          Ajattelin tilaisuuteni tulleen ja menin sis\u00e4lle esitt\u00e4en etsiskelev\u00e4ni muka
                                                                          sinne j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4ni lapasia. Luokassa oli kuitenkin Karvisen ja h\u00e4nen
                                                                          yst\u00e4v\u00e4tt\u00e4rens\u00e4 lis\u00e4ksi my\u00f6s opettaja, enk\u00e4 uskaltanut avata tulta. Lis\u00e4ksi
                                                                          luokasta oli vain yksi ovi ulos, ja sen edustalla oli useita ihmisi\u00e4.
                                                                          Sormet aseen kahvalle puristuneina p\u00e4\u00e4tin odottaa parempaa tilaisuutta.
                                                                          <\/p>\n\n\n\n

                                                                          Seurasin uhriani hiljalleen ala-aulaan varmana siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ep\u00e4ili jo
                                                                          jotain minun py\u00f6riess\u00e4ni jatkuvasti h\u00e4nen kannoillaan. Koska aulassa oli
                                                                          useita ulkopuolisia, p\u00e4\u00e4tin v\u00e4ijy\u00e4 pieness\u00e4 eteisess\u00e4 oikeaa hetke\u00e4. Uhrini
                                                                          vihdoin k\u00e4velless\u00e4 eteisen l\u00e4pi oli h\u00e4nen seurassaan edelleen sama tytt\u00f6,
                                                                          ja lis\u00e4ksi heid\u00e4n per\u00e4ss\u00e4\u00e4n tuli viel\u00e4 er\u00e4s sivullinen. Olin malttamaton ja
                                                                          ammuin kuitenkin, sill\u00e4 olin varma, ett\u00e4 jos p\u00e4\u00e4st\u00e4isin uhrini kadulle
                                                                          asti, ei toista yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tilaisuutta en\u00e4\u00e4 tulisi. Vain yksi laukaus
                                                                          tarvittiin.
                                                                          <\/p>\n\n\n\n
                                                                            \n
                                                                          • Gosalyn
                                                                            <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                                            \n\n\n\n
                                                                            Ke 13.10.2004 klo 14:45 – Katariina Unhola yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
                                                                            Katariina Unhola<\/strong> todisti, ett\u00e4 koti on ihmiselle vaarallisin paikka niittaamalla Double R<\/strong>:n t\u00e4m\u00e4n kotiovelle.
                                                                            <\/p>\n\n\n\n

                                                                            Uhri raportoi:<\/strong>
                                                                            It was on the 13th of october. It was 14h00, I was at home checking the
                                                                            emails. Someone rang the doorbell, I thought that it was not normal at
                                                                            that time of the day (usually there are people ringing in the evening). As
                                                                            I was alone in the flat I opened the door. There was a girl who I didn’t
                                                                            know of course. She told me something very strange, so I knew at once that
                                                                            she was from the game. As I didn’t read carefully the instructions, I
                                                                            didn’t know that I could defend myself, so she had time to shoot me.<\/p>\n\n\n\n
                                                                              \n
                                                                            • Double R

                                                                              Murhaaja raportoi:<\/strong>

                                                                              Murhasin Regis Renoul’n h\u00e4nen kotiovellaan t\u00e4n\u00e4\u00e4n noin kello puoli kahden
                                                                              ja kahden v\u00e4lill\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.

                                                                              Noin puoli tuntia aiemmin saavuin It\u00e4-Pasilaan uhrini kotitalon luokse.
                                                                              Olin aiemmin h\u00e4nen aikataulustaan p\u00e4\u00e4tellyt, ett\u00e4 n\u00e4ihin aikoihin h\u00e4n
                                                                              saattaisi olla kotonaan. My\u00f6s silminn\u00e4kij\u00f6iden riski olisi mahdollisimman
                                                                              pieni iltap\u00e4iv\u00e4aikaan.

                                                                              Olin etuk\u00e4teen suunnitellut tekosyit\u00e4, joiden nojalla voisin jututtaa oven
                                                                              avaavaa henkil\u00f6\u00e4 ja saada selville onko h\u00e4n varmasti uhrini. P\u00e4\u00e4dyin
                                                                              h\u00f6p\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4n jotain ESN-tapahtumista, mutta ilmeisesti en ollut kovin
                                                                              vakuuttava, sill\u00e4 uhrini n\u00e4ytti hyvin ep\u00e4ilev\u00e4lt\u00e4 alun alkaenkin. En
                                                                              kuitenkaan uskaltanut ottaa asettani heti esille, sill\u00e4 miehen k\u00e4det
                                                                              olivat oven takana piilossa: arvelin h\u00e4nen mahdollisesti pit\u00e4v\u00e4n k\u00e4dess\u00e4\u00e4n
                                                                              asetta. Kun en kuitenkaan en\u00e4\u00e4 keksinyt mit\u00e4\u00e4n sanottavaa peiteaiheestani,
                                                                              tungin k\u00e4teni laukkuuni, otin aseen esille ja ammuin luodin Renoul’n
                                                                              rintaan toivoen, ettei h\u00e4n ehtisi ampua minua ensin mahdollisesti piilossa
                                                                              olevalla aseellaan.

                                                                              Poistuessani rakennuksesta rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 oli tyhj\u00e4, joten todistajia
                                                                              ei ollut.<\/li>\n\n\n\n
                                                                            • Katariina Unhola
                                                                              <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                                                                              \n\n\n\n
                                                                              Ti 12.10.2004 klo 19:45 – Gismondalta murha sujuu kuin tanssi<\/h2>\n\n\n\n
                                                                              ”Gismonda”<\/strong> soluttautui keskiaikaisten tanssien harjoitukseen ja v\u00e4ijytti uhrin.
                                                                              <\/p>\n\n\n\n

                                                                              Uhri kertoo:<\/strong>
                                                                              <\/p>\n\n\n\n

                                                                              Olin normaaliin tapaani k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 Linnean keskiaikatanssiharjoituksissa
                                                                              Lauttasaaressa. Jossakin vaiheessa iltaa huomasin, ett\u00e4 paikalle oli tullut
                                                                              tuntematon henkil\u00f6, mutta koska sellainen ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n ep\u00e4tavallista,
                                                                              kiinnitin asiaan liian v\u00e4h\u00e4n huomiota. L\u00e4htiess\u00e4ni pois harjoituksista j\u00e4in
                                                                              hetkeksi yksin aulaan laittamaan kenki\u00e4 jalkaan, ja murhaajani k\u00e4ytti
                                                                              tilaisuuden loistavasti hyv\u00e4kseen. Ainoa toivoni on, ett\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ni
                                                                              pystyisiv\u00e4t n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n ruumiini eteisess\u00e4 tunnistamaan t\u00e4m\u00e4n vaarallisen
                                                                              henkil\u00f6n.

                                                                              Murhaaja raportoi:<\/strong>

                                                                              Gismondan ensimm\u00e4inen veri\/vesity\u00f6 on suoritettu (12.10. klo 19.45).

                                                                              Toimeksianto harrastaa tiistaisin Linnean keskiaikatansseja Lauttasaaren nuorisotalolla. Itse en ole harjoituksissa koskaan k\u00e4ynyt, mutta jo vuosien ajan olen sit\u00e4 suunnitellut. Tuttavani on harjoituksissa jo vanha konkari, joten sain k\u00e4tev\u00e4sti keploteltua itseni
                                                                              h\u00e4nen daamikseen.

                                                                              Tunnin parketilla py\u00f6r\u00e4htelyn ja uusien askelkuvioiden
                                                                              opettelun j\u00e4lkeen pahaa aavistamaton kohteeni alkoi pukea takkia ylleen, ja
                                                                              oli aika toimia. Er\u00e4s pariskunta teki samaan aikaan l\u00e4ht\u00f6\u00e4, ja rukoilin
                                                                              mieless\u00e4ni mahdollisten silminn\u00e4kij\u00f6iden h\u00e4ipyv\u00e4n paikalta mahdollisimman
                                                                              pian. Onnekseni tuleva uhrini viivytteli aulassa, ja itse olin
                                                                              n\u00e4pyttelevin\u00e4ni tekstiviesti\u00e4 tuulikaapin edess\u00e4. Kun kohteeni oli vihdoin
                                                                              yksin tuulikaapissa laittamassa kenki\u00e4 jalkaansa, vedin henke\u00e4, otin
                                                                              repustani vesipistoolin, tervehdin uhriani ja ruikautin vesivanan suoraan
                                                                              h\u00e4nen viattomaan rintaansa. Ket\u00e4\u00e4n ei ollut n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4, ja j\u00e4tin raadon
                                                                              eteiseen: oli aika palata takaisin ”vessareissulta” saliin tanssin
                                                                              py\u00f6rteisiin. Tuntui pahalta likvidoida joku jo n\u00e4in alkumetreill\u00e4,
                                                                              mutta ”kill first and you don’t get hurt”\u2026<\/p>\n\n\n\n